Ohita navigaatio

Ylioppilaskokeet alkavat - oletko valmis valvomaan?

Kevään ylioppilaskokeet alkavat 15.3.2022 äidinkielen lukutaidon kokeella. Abiturientit ovat valmistautumassa tuleviin kokeisiin ansaitulla lukulomalla. Ylioppilaskokeisiin osallistuvilla kokelailla on takanaan vuosien opiskelu. Harvoin tulee ajatelleeksi sitä, millainen joukko opetus- ja kasvatusalan ammattilaisia sekä koulujen muuta henkilökuntaa mahdollistaa abiturienttien koemenestyksen ja sujuvat ylioppilaskoejärjestelyt kahdesti vuodessa.

Opetuksen käytännön suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat opettajat. Opinto-ohjaajat seuraavat opiskelijoiden opintojen etenemistä ja neuvovat lukio- ja jatko-opintojen valinnoissa. Oppilaitosten opetuksen organisoimisesta huolehtivat apulaisrehtorit ja rehtorit. Opiskelijoiden henkisenä ja fyysisenä tukena työskentelee kuraattoreita ja terveydenhuollon henkilöstöä. Lisäksi oppilaitosten sihteerit, vahtimestarit sekä ravitsemis- ja siistimispalveluiden henkilöstö mahdollistavat ylioppilastutkinnon sujumisen omalta osaltaan.

KUVA 1. Sähköisen Abitti-koejärjestelmän buuttaus käynnissä.

Ylioppilaskirjoituksiin valmistaudutaan kolme vuotta. 

Lukion ensimmäisistä opiskeluviikoista lähtien opettajat valmistavat opiskelijoita lukio-opiskelun lopussa odottavaan ylioppilastutkintoon. Lukioissa opiskellaan jaksoissa, joissa opettaja opettaa 4-6 kurssia tai uuden opetussuunnitelman mukaista opintojaksoa. Jakson aikana oppiaineiden sisältöjä selitetään, yksinkertaistetaan, tiivistetään, laboroidaan, tutkitaan, pohditaan, syvennetään ja harjoitellaan yksin, pareittain tai ryhmissä, sekä tietokoneella että paperilla. Välillä opiskelu tapahtuu itsenäisesti, toisinaan opettajajohtoisesti. Ajan hengen mukaisesti opetus voi tapahtua lähiopetuksena koululla, etäopetuksessa kotona tai näiden erilaisina sekoituksina.

KUVA 2. Abittikokelaan välttämätön koevarustus: abittitikku, tietokone, hiiri, laturi, verkkokaapeli ja kuulokkeet. Apuna voi olla lisäksi perinteiset kynä ja paperi. Hyvät eväät puuttuvat kuvasta.

Abitti sähköisti lukio-opiskelun ja ylioppilaskokeet

Opettajat arvioivat opiskelijoiden edistymistä ja osaamista sekä jaksojen aikana että jakson päättävillä koeviikoilla. Koeviikon kokeissa opiskelijoilla on mahdollista harjoitella varsinaisissa ylioppilaskokeissa vaadittavaa vastaustekniikkaa, osaamistaan ja sähköistä koejärjestelmää eli Abittia. Abitti on ylioppilaskokeissa käytetty sähköinen koejärjestelmä. Abitin käyttöön tarvitaan USB-tikku, johon on ladattu Abitti-ohjelma. Myös opettajilla on oma Abitti-palvelintikku, jota tarvitaan sähköisen koeympäristön käynnistämiseen. 

Lukion opettajat opettavat oman aineensa lisäksi myös Abitin lataamista USB-tikulle, tietokoneiden buuttamista ja Abitin käynnistämistä USB-tikulta, Abitti-järjestelmään kirjautumista, Abitti-ohjelmistoja (esim. LibreOffice, Paint, Geogebra) eli kuvakaappauksia, tekstinkäsittelyä, taulukkolaskentaa, piirtämistä, matemaattisia kaavoja, aineistojen käsittelyä sekä kokeen palauttamista. Jotta voi opettaa Abittia, on opettajien pitänyt opettajan opetella Abitin käyttö myös itse. Käytännön luokkatilanteiden ongelmat ratkoo aina opettaja. 

Abittikokeiden laatiminen ja korjaaminen eroaa paperikokeiden korjaamisesta

Varsinaiset koeviikkojen abittikokeet ovat opettajien tekemiä. Abittikokeita tarvitaan tavallisesti 4-6 kappaletta jokaiselle päättöviikolle. Yhden abittikokeen laatimiseen kuluu helposti useita tunteja. Kysymysten suunnittelu, abittikokeen liiteaineistojen hankinta (esimerkiksi artikkelit, kuvat, kartat, videot, videoiden ja kuvien muokkaus, tilastotiedot), abittikokeen tekninen laadinta sekä mallivastausten valmistaminen vievät aikaa. 

Yhdessä kokeessa on tavallisesti noin 30 opiskelijaa, jolloin yhdestä kokeesta arvioitavia vastauksia kertyy kymmenittäin ja koko koeviikolta sadoittain. Koeviikon päätteeksi koevastaukset ja muut tuotokset arvioidaan ja arvosanat annetaan määräaikaan mennessä. Koeviikon aikana opiskelijoilla on myös mahdollisuus kokeilla erilaisia erityisjärjestelyitä, kuten lisäaikoja tai erillistiloja, jotta niiden käyttö voidaan hyväksyä virallisissa YO-kokeissa.

Ylioppilastutkintoa jakautuu keväälle ja syksylle

Varsinaisiin ylioppilaskokeisiin kokelaat ilmoittautuvat kahdesti vuodessa, keväällä syksyn kokeisiin ja syksyllä kevään kokeisiin. Ilmoittautuminen onnistuu, jos kurssisuorituksia on kertynyt riittävästi. Erityisesti syksyn YO-kokeiden merkitys ylioppilastutkinnon suorittamisen kannalta on kasvanut. Tämä johtuu esimerkiksi ainereaalista. Yhtenä reaaliaineen YO-koepäivänä voi kirjoittaa vain tietyn reaaliaineen kokeen. Jos haluaa kirjoittaa useamman reaalikokeen ja  kokeet osuvat samalle koepäivälle, pitää tutkintoa hajauttaa eri tutkintokerroille eli syksylle ja keväälle. Myös kokeisiin osallistuvien kokelaiden määrä on kasvanut, mikä johtuu korkeakoulujen pääsykoeuudistuksesta ja YO-kokeiden laajemmista uusintaoikeuksista. Kokeita uusivien kokelaiden lukumäärä on jopa moninkertaistunut, mikä on lisännyt valvontatyön määrää ja korjattavien kokeiden lukumäärää.

KUVA 3. Ylioppilaskokeita ei tehdä langattomassa verkossa. 

Ylioppilaskokeiden järjestelyistä vastaa rehtori

Kokelaiden ilmoittautumisen jälkeen alkaa YO-kokeiden hallinnollinen urakka. Kaikille kokelaille pitää järjestää tilat. Osalla kokelaista on lisäaikaa kokeiden suorittamiseen tai heille täytyy myönnetty erillistila.. Koetiloihin tarvitaan Ylioppilastutkintolautakunnan määrittelemä määrä valvojia. Valvonta kuuluu lukio-opettajan virkatehtäviin. Koepäivien valvontavuorot pitää jakaa opettajille normaalin työjärjestyksen ulkopuolisiin aukkoihin kello 8-17 välille. Suurissa lukioissa syksyn ja kevään valvontatuntien kokonaismäärä lasketaan jopa tuhansissa tunneissa. 

Koetta edeltävinä päivinä YO-palvelimet, varapalvelimet, kilometreittäin kaapeleita, varavirtalähteet, USB-muistitikut, varakuulokkeet ja laturit, varakoneet, suttupaperit, nenäliinat, pöydät ja tuolit järjestellään koetiloihin. Joissakin lukioissa järjestelyt hoitaa rehtori ja vastuuopettajat, toisissa kouluissa vahtimestarit. Lopputuloksena monet koesalit näyttävät enemmän elektroniselta urheilutapahtumalta kuin toisen asteen päättökoepaikalta.

KUVA 4. Koetila valmiina kokelaita varten. Kokelaat tekevät sähköiset YO-kokeet omilla koneillaan.

Koronavirus lisäsi ylioppilaskokeiden työmäärää

Korona toi useita muutoksia YO-koejärjestelyihin. Kokelaiden saapuminen koululle ja siirtyminen koetiloihin piti rytmittää minuuttiaikataulun mukaisesti. Valvontatilojen ja koepäivien määrää lisättiin, mikä kasvatti valvontatuntien määrää. Samalla varauduttiin valvojien koronapoissaoloihin sekä mahdollisesti altistuneiden opiskelijoiden erityisvalvontoihin. Järjestelyt tehtiin normaalin koulutyön ohella, samalla kun suunniteltiin lukion uutta opetussuunnitelmaa. Poikkeustilanteen vuoksi joissakin lukioissa opetusta jouduttiin järjestelmään uudelleen tai palkattiin lisävalvojia, jotta kokeet saatiin järjestettyä.

Hallinnon huolehtiessa YO-järjestelyistä, monet opettajat antavat kokelaille viimeisiä voiteluita lukion oppimäärää kertaavilla ”abikursseilla”. Varsinkin syksyllä varsinaiset YO-kokeet osuvat usein jakson päättävän koeviikon kanssa samaan aikaan. Opettajilla on silloin kädet täynnä työtä YO-valvontojen, jaksokokeiden suunnittelun, kokeiden pitämisen sekä tarkistamisen vuoksi. 

KUVA 5. Tästä se lähtee. Onnea matkaan.

Ylioppilaskokeisiin on annettu tarkat ohjeet sekä kokelaille että valvojille

Koepäivänä kokelaat marssitetaan koetiloihin. Korona-aikana marssijärjestys tapahtui rehtorin suunnitteleman minuuttiaikataulun mukaisesti. Opettajat tarkistavat kokelaiden eväät, vaatteet ja tarvikkeet. Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta löytyy useita eri dokumentteja ja kymmeniä sivuja ohjeita sekä kokelaille että opetushenkilöstölle.  Ennen koetta ohjeistusta kerrataan. Kokeet alkavat kello 9.00, jolloin varsinainen opettajien valvontatyö alkaa. Valvontajaksot vaihtelevat tavallisesti puolesta tunnista useisiin tunteihin. Kokelaat voi poistua kokeesta aikaisintaan kello 12.00. Varsinainen koetilanne päättyy 6 tunnin kuluttua kokeen aloituksesta, pois lukien kokelaat, joille on myönnetty kokeeseen lisäaikaa. Ylioppilaskokeen päätyttyä koevastaukset ladataan ylioppilastutkintolautakunnan palvelimelle. 

Ylioppilaskokeiden arviointiaikataulu ei jousta

Aineenopettajat tekevät kokeiden valmistavan arvioinnin kirjautumalla ylioppilastutkintolautakunnan sivuille. Kokelaiden koevastaukset arvioidaan annettujen ohjeiden mukaisesti ja kaikki virheet merkitään digitaalisesti vastauksiin. Lopullisen koearvostelun tekee tutkintolautakunnan nimeämät sensorit.

Yhden kokeen arviointiin kuluva aika vaihtelee. Matematiikan, biologian, äidinkielen tai saksan kokeen korjaaminen on erilaista esimerkiksi vastauksen laadun, koeaineistojen määrän ja vaadittavien merkintöjen vuoksi. Myös opettajakohtaiset erot korjausajoissa voivat olla suuria. Sähköinen koe on toisaalta helpottanut tekstin lukemista, mutta toisaalta laajentanut aineistojen määrää ja vastausten pituuksia. Välillä pisteitä joutuu pohtimaan pitkäänkin.

Ylioppilaskokeiden valmistavaan arviointiin on aikaa viikko tai kaksi viikkoa kokelaiden määrästä riippuen. Samalla on huolehdittava normaalista opetuksesta sekä arvioitava jakson muut suoritukset. Vuorokauden ja viikonloppujen vapaa-aikaongelmia ei YO-rumban aikana ole. Kun ylioppilaskirjoitusten valvonnat ovat ohi ja sadat koevastaukset on arvioitu, on monen opettajan takki aika tyhjä. Ylioppilaskokeiden työkuormasta palautuminen ja seuraavan tutkintokertaan valmistautuminen voivat alkaa.

Tapahtumat

Yhdistyksemme

Alueyhdistys toimii OAJ:n paikallisyhdistysten sekä ala- ja oppilaitoskohtaisten jäsenyhdistystensä edunvalvonnan ja koulutuksen tukena. Alueyhdistyksen jäsenyhdistyksissä on yhteensä n. 7600.