18.3.2021

Tatu ja Patu

Joukko silmäpareja seuraa värikästä ja pikkutarkkaa kuvitusta Tatun ja Patun oudoista kojeista dokumenttikameran kautta. Ville hivuttautuu lähemmäs valkotaulua ja huokaisee ihastuksesta. Kirjan kuvia tutkitaan ja niistä keskustellaan innokkaasti. Mitähän tässä tarinassa tapahtuu ja keitä nämä hassunnäköiset pojat oikein ovat?

Tulevaisuudessa maailma edellyttää Villeltä uusia lukutaitoja, monilukutaitoa. Monilukutaito on ihmisenä olemisen ja elämisen taitoa. Se käsitetään tietojen ja taitojen kokonaisuudeksi, jonka avulla ymmärretään, viestitään ja toimitaan yhdessä toisten kanssa. Monilukutaito on kaikkea sitä, mitä nykymaailman ymmärtämiseen tarvitaan, se on taitoa ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. Se kasvattaa suvaitsevaisuuteen ja ohjaa taitoon suhtautua avoimesti ja kriittisesti ympäröivään maailmaan. Monilukutaito korostaa kulttuurin monimuotoisuutta ja se opettaa ihmisyyttä.

Varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma korostavat leikin merkitystä lapsen päivittäisessä toiminnassa. Monilukutaito on myös mielikuvituksen ja luovuuden moottori. Leikin kautta oppiminen vahvistaa lapsen motivaatiota ja halua oppia uusia taitoja ja tietoja. Leikin avulla lapsi tutkii ja tulkitsee omaa ympäristöään, myös tekstiympäristöään. Leikeissä tuotetaan tekstiä kampaamo- ja kauppaleikkiä varten tai jäljennetään ravintolan menua. Tekstikäsitys on laaja ja yhdessä etsitään logoja iPadista.

Monilukutaito tuo perinteisen luku- ja kirjoitustaidon rinnalle yhä enemmän myös muita lukutaitoja oppimiseen ja osallistumiseen. Ei riitä, että opitaan lukemaan tai ymmärretään erilaisia tekstejä tai medioita. Tekstiä pitää myös osata tuottaa monipuolisesti itse. Pieni lapsi elää jo mediamaailmassa ja meidän aikuisten tehtävänä on opettaa hänelle taitoja, joita hän tarvitsee. Monilukutaitoa ei siis opita pelkkää tekstiä lukemalla.

Monilukutaidon kehittymisessä lapsi tarvitsee aikuisen tukea. Aikuisen tehtävänä on suunnata ja innostaa lapsen mielenkiintoa erilaisia tekstejä ja lukutaitoja kohtaan. Lasta autetaan kiinnittämään huomiota ympäristön viesteihin ja niitä tutkitaan päiväkodin tiloissa, retkillä ja lähiympäristössä. Leikki mahdollistaa ihmettelyn lasta kiinnostavista ilmiöitä ja yhdessä havainnoiminen ja tutkiminen tukee lasten monilukutaidon kehittymistä.

Lapselle lukemisen määrällä ja laadulla on osoitettu olevan kiistaton yhteys lasten sanaston kehittymiseen ja sitä kautta lukemisvalmiuksiin. Tärkeintä ei ole ainoastaan se, kuinka usein lapselle luetaan. Suuri merkitys on myös sillä, mitä luetaan ja eritoten sillä, miten luetaan. Tarinan tunnelma muuttuu, kun lukija vaihtaa intonaatiota. Miten kehonkielellä saadaan luotua jännittävä tunnelma ja kuinka aikuisen syli tarjoaa turvallisen paikan keskittyä tarinaan. Ja nautitaan hyvän kirjan lukemisesta.

Tatun ja Patun lukemisen jälkeen palataan kirjan tarinaan, mistä se alkoi ja mihin se päättyi. Mikä kojeista oli mielenkiintoisin ja mistä sellaisen voisi rakentaa. Ville ilmoittaa tuovansa eskariin tyhjän kenkälaatikon, josta äidille voisi rakentaa “hattuavaimen”. Jospa äidin avaimet eivät enää sen jälkeen katoaisi kassin pohjalle!

Valtakunnallista varhaiskasvatuspäivää vietetään 18.3. ja tänä vuonna teemana on monilukutaito. Tämä juhlapäivä on jo 30 vuoden ajan tehnyt varhaiskasvatuksen opettajien ja erityisopettajien työn merkitystä näkyväksi. Pidetään huoli siitä, että jatkossakin varhaiskasvatuksessa työskentelee riittävästi opetusalan ammattilaisia turvaamassa monilukutaidon kehittymisen pienillä lapsilla.

Riitta-Kaisa Kosonen

Varhaiskasvatuksen opettaja ja esiopetuksen esimies, VOL valtuutettu, Sipoo

Tatu ja Patu

Uutiset

Tapahtumat

Yhdistyksemme

Oikopolut

Tatu ja Patu

// Uutiset

// Tapahtumat

// Yhdistyksemme

// Oikopolut

Uutiset

Tapahtumat

Yhdistyksemme

Oikopolut