Kasvatuksen ja opetuksen asioista päätetään pitkälti kunnissa. Kunnat saavat rahaa asukkailtaan. Kuntalainen maksaa kunnallisveroa ja kunnassa työssä käyvä ihminen maksaa osan palkastaan veroina. Verot käytetään yhteisten asioiden järjestämiseen, esimerkiksi koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Soteuudistuksen jälkeen suuri osa kuntiin jäävästä rahasta käytetään koulutukseen. Koulutuksen järjestämisen tavalla on merkitystä koululaiselle. Opiskelumotivaatio ja myönteinen suhtautuminen koulunkäyntiin turvataan, kun oppimisympäristö on hyvin varusteltu, nykyaikainen ja pedagogisesti suunniteltu. Säästäminen, koulutuksen määrärahoista leikkaaminen ja esimerkiksi luokkakokojen kasvattaminen usein heikentävät oppimisympäristöä. Oppimisympäristöllä on merkitystä muillekin kuin koululaisille. Esimerkiksi koululaisten vanhemmat ja opettajat ovat onnellisia, kun huolta oppimisympäristöstä ei ole.
Kuntapäättäjät kokoontuvat säännöllisesti päättämään yhdessä, mihin kunnan rahoja käytetään. Rahasta päättämistä kuvaillaan usein vaikeaksi. Aina kunnan rahat eivät riitä kaikkeen, mihin pitäisi. Lisäksi kuntapäättäjät saattavat olla keskenään eri mieltä siitä, mihin rahoja kunnassa tulisi käyttää. Sen takia joku kuntapäättäjä saattaa tehdä kipeämpiä päätöksiä kuin joku toinen kuntavaalissa valituksi tullut henkilö. Asioista kannattaa kokoontua päättämään yhdessä, sillä toisten näkökulmien kuunteleminen ja erilaisista mielipiteistä keskusteleminen saattavat lisätä yhteistä ymmärrystä kuntalaisten parhaasta. Olisi hienoa, jos kuntapäättäjä toimisi laadukkaan opetuksen järjestämisen puolesta ja tavoittelisi kunnan koululaisten etua.
Kuntavaalit järjestetään tavalla tai toisella ensi keväänä. Nyt on aika harkita asettumista ehdolle kuntapäättäjäksi. Kuntapäättäjänä voi tehdä hyviäkin päätöksiä ja olla mukana päättämässä esimerkiksi pysyvien ja turvallisten oppimisympäristöjen säilymisestä.
Ilkka Miettinen, alueasiamies, OAJ Uusimaa