Ohita navigaatio

Ammatin valinnan vaikeus

Toisen asteen ammatin opiskelijoille tehdyn amisbarometri-kyselyn mukaan 16 prosenttia alle 20-vuotiaista kokee, että heitä on ohjattu väärälle alalle ja 21 prosenttia kokee olevansa vaakalaudalla asian suhteen.

Jos nämä ovat eri henkilöitä, niin noin kolmannes toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa olevista opiskelijoista epäilee koulutusalan valintaansa. Huteja tulee väkisinkin. Tuleeko niitä kuitenkin liikaa?

Todennäköisesti iso osa 16 kesäisistä nuorista ei vielä tiedä, mitä haluaisivat tehdä isona. Ja pitäisi tehdä ammatillinen vallinta monista vaihtoehdoista.

Ammatinvalinnan ohjausta nuori saa monista lähteistä: huoltajilta, peruskoulun opoilta, ystäviltä, jne. Valintaan vaikuttaa myös omat kiinnostuksen kohteet sekä koulutustarjonta niin ammattien kuin opiskelupaikkojen sijainninkin suhteen.

Huoltajat haluavat luonnollisesti jälkikasvulleen hyvää. Usein toivotaan toisen asteen opiskelupaikaksi lukiota. Valinta lienee hyvä, jos tarkoituksena on jatkaa opintoja toista astetta ylempiin tutkintoihin. Lukiosta ei kuitenkaan valmistu ammattiin. Saa ainoastaan jatko-opintokelpoisuuden.

Toisen asteen ammatillisesta tutkinnosta saa myös jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintoihin ja samalla myös tutkinnon toisen asteen ammattiin. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Esimerkiksi kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon suorittamisesta on todennäköisesti hyötyä ammattikorkeakoulun tuotantotekniikan insinööriopinnoissa, kun oikeasti on käytännön kokemusta ja ymmärrystä, kuinka alan suorittavaa työtä oikeasti tehdään. Toki ammatillisen tutkinnon opiskelija häviää esim. kielellisissä ja matemaattisissa valmiuksissaan lukio-opiskelijoille korkeamman aseteen opinnoissaan.

Metallialan kouluttajana on hieman kummastuttanut kuulemani tarina, että peruskoulun opo olisi ohjeistanut opiskelijaa: ”Hae metalliin, sinne pääsee kaikki”. Alueellamme metallialan vetovoima kun on ollut viime vuosina alhainen. Eikö ammatin valintaperuste pitäisi olla kiinnostus ja soveltuvuus alalle? Eikä se, että ammattia pääsee helpommin opiskelemaan. Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnossa on yllättävän kovat osaamisvaatimukset, jos alalle aikoo työllistyä.

Luulen, että monilla peruskoulun opoilla, kuten myös oppilailla, olisi varaa parantaa erilaisten ammattien tuntemustaan.

Hyvä keino parantaa ammattien tuntemusta voisi olla Taitaja-kisoihin tutustuminen. Taitaja-kilpailussa ammattiin opiskelevat nuoret kilpailevat SM-mitaleista ammatillisiin perustutkintoihin perustuvissa lajeissa. Olisi mahdollista käydä kasiluokkalaisten oppilaiden kanssa seuraamassa kisoja paikan päällä. Tai OPOt voisivat tehdä oman ”opintomatkan” kisoja seuraamaan. Seuraavat Taitaja-kilpailut pidetään Espoossa toukokuussa 2023. Tapahtuma on maksuton.

 

Lisätietoa Taitaja-kilpailuista löytyy täältä:

www.skillsfinland.fi/taitaja-tapahtuma

 

Panu Pesonen

metallialan kouluttaja

Yhdistyksemme

Alueyhdistys toimii OAJ:n paikallisyhdistysten sekä ala- ja oppilaitoskohtaisten jäsenyhdistystensä edunvalvonnan ja koulutuksen tukena. Alueyhdistyksen jäsenyhdistyksissä on yhteensä n. 7600.