Blogi

Muutamia kummastuksia työmarkkinahumusta

Share |

Tiistai 14.1.2020 klo 15:48 - Jari Salminen


osa 1

Esitettyjen kustannusvaikutusten erot ihmetyttävät aina aktiivista seuraajaa, koska periaatteessa kyse on matematiikasta. Matematiikka on täällä vaihtoehtoisten totuuksien viidakossa niitä harvoja asioita, joihin enää uskaltaa luottaa. Eli kuinka on mahdollista että lakkoilemalla työntekijät aiheuttavat valtavan suuren tappion, joka saatta heilauttaa jopa koko taloutemme synkkään alamäkeen ja taantumaan? Kuitenkin palkankorotuksista keskusteltaessa näillä samoilla työntekijöillä ei ole yhtä suurta vaikutusta, kun arvioidaan tulosta ja työnantajan pelivaraa korotuksille.


osa 2

Kiky-tuntien merkitystä ja kokoa on arvioitu monessa eri yhteydessä ja eri näkökulmista. Korostuksista ja lähtökohdista riippumatta minua ihmetyttää, kuinka paljon työpaikkoja kiky on luonut, jos kikystä luopumisella sanotaan syntyvän 5000 työpaikan tarve pelkästään kunta-alalle. Kun nämä luomisen ja luopumisen näkökulmat kerrotaan verokertymällä, niin yhtälö menee entistä monimutkaisemmaksi. Välillisten verovaikutusten huomioiminen tuntuu olevan hyvin monimutkaista. Esimerkiksi kunta-alan lomarahojen leikkauksista jäämättä saatujen verotulojen vaikutukset näkyivät selkeästi koko Suomessa kuntien talouksissa negatiivisesti 2018 ja 2019. 


osa 3

Sitten vasta päästäisiin puhumaan kikyn oikeudenmukaisuudesta ja siitä, että toteutuivatko tunnit tasapuolisesti miehillä ja naisilla. Tästäkin argumentista on kiistelty! Eniten minua on silti alusta alkaen kiinnostanut johtajien kikytuntien toteutuminen. Sitä ei ole ainakaan toteutettu lisäämällä 6 minuuttia jokaiseen työpäivään, mikä ei olisi ollut tarkoituksenmukaistakaan. Mutta kun Suomen kilpailukyvyn nimissä huudetaan kaikki riviin, silloin pitää olla oikeudenmukainen! Ja minusta tuntuu, että osalla niistä kikytuntien korvaamattomuutta huutaneilla johtajilla on omat taksvärkit tekemättä isänmaallemme. 


osa 4

Kiky-tunnit tulivat järjestelmään vastikkeettomana työajan lisäyksenä. Palkka pysyi ennallaan, mutta työaika lisääntyi. Miksi tämän työajan poistumiselle on laitettu hintalappu? Tyhjästä on paha nyhjästä vai onko sitten tarkoitus ole vetää kotiinpäin? Työnantajat ovat usein syyttäneet palkansaajia termillä “saavutettu etu”. Eikö tässä työnantaja toimi juuri nyt oman kritiikkinsä mukaisesti?


osa 5

Kiky-tuntien epäoikeudenmukaisuudestakaan ei tunnu löytyvän julkista yhteistä kantaa työnantajien ja palkansaajien välillä. Tämän tosiasian, mikä sinällään ei ole kenenkään muun kuin kiireen vika, peitteleminen ja vääristeleminen maalaa esimerkki kerrallaan viiksiä työnantajakuvalle. Miksi työnantaja satsaa näin isosti yhteen pelimerkkiin, joka ei todellakaan ole edes lähelläkään paras mahdollinen? Korttipelin termein tämä on palkansaajia yhdistävä valttikortti.


osa 6

Markkinahumussa toreilla kaikuu aina haitari, mikä luo sen tunnelman yhdessä makkarakojujen ja metrilakritsin tuoksun kanssa. Missä on työmarkkinahumun musiikki? Musiikin puuttuessa iloitsen siitä, että työehdot ja edunvalvonta saavat kerrankin huomiota ja voimme oppia edunvalvonnasta muutakin kuin palkkalaskelman viimeisen rivin. 


Jari Salminen

pääluottamusmies JUKO

@JariSalminen1


 

Avainsanat: kiky, kilpailukykysopimus, työmarkkina,


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini