Blogi

Saatellaan oppilaat terveellisesti ja turvalllisesti kesälaitumille!

Keskiviikko 29.4.2020 klo 8:35 - Tuomo Suihkonen

Saatellaan oppilaat terveellisesti ja turvalllisesti kesälaitumille!

 

Koulut ja oppilaitokset on pidetty kiinni vallitsevan poikkeustilan aikana valtioneuvoston päätöksellä jo toista kuukautta. Oppilaat, oppilaiden huoltajat ja ennen kaikkea opettajat varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin ovat tehneet jo nyt yhdessä uroteon. Kasvatusta ja opetusta on tehty yhteistyössä kodin ja koulun välillä, on otettu käyttöön digitaaliset etäopetuksen mahdollistamat työvälineet ja –tavat. Poikkeuksellinen tilanne kodeissa ja kouluissa on vaatinut valtavasti joustoa oppilailta, vanhemmilta ja opettajilta sekä opetuksenjärjestäjiltäkin. Yhdessä tästä on kuitenkin selvitty ja tullaan yhdessä tästä kriisistä myös nousemaan.

Mediassa on viime päivinä ollut vahvasti keskustelussa tehtyjen rajoitusten purku asteittain. Ensimmäisenä purkukohteena on nähty koulujen avaaminen. Tämän puolesta ovat ottaneet vahvasti kantaa osa lastenlääkäreistä, ja myös jotkut terveydenhuollon asiantuntijoista ovat olleet sitä mieltä, että koulut voitaisiin nyt avata. On myös niitä terveydenhuollonkin asiantuntijoita ja tutkijoita, joiden mielestä riskiä koronaviruksen leviämisestä koulujen avaamisen johdosta ei missään nimessä kannattaisi nyt ottaa kahden viikon takia. Lisäksi OAJ on ottanut puheenjohtaja Olli Luukkaisen ja koulutusjohtaja Heljä Misukan puolesta kantaa koulujen avaamista vastaan. Olipa valtioneuvoston päätös sitten koulujen avaaminen tai pitäminen kiinni kevätlukukauden loppuun ja hallittu avaaminen syksyllä, on tärkeää, että päätös koulujen avaamisesta tehdään terveyssyiden huolellisen arvioinnin pohjalta. Sen jälkeen, kun päätös koulujen avaamisesta tai kiinni pitämisestä on tehty, opettajat varmasti tulevat noudattamaan kevään osalta annettuja ohjeita ja määräyksiä, kuten tähänkin asti on tehty.

On selvää, että varmasti näin poikkeuksellisissa oloissa kaikki ovat olleet lujilla ja jokainen on joutunut joustamaan niin työ–kuin kotielämässäkin. Varmasti osa oppilaista on saattanut jäädä opetuksessa ja oppimistuloksissa jälkeen valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisista tavoitteista. Varmasti on myös niitä lapsia ja nuoria, jotka uhkaavat jäädä tarvitsemansa tukiverkon ulkopuolelle, kun moniammatilliset oppilashuoltoryhmätkään eivät toimi aivan samalla tavalla kuin normaalioloissa lähiopetuksessa. Osa opettajistahan on antanut nytkin lähiopetusta 1-3-luokan oppilaille ja joillekin erityisryhmiin kuuluville oppilaille. Myös varhaiskasvatusyksiköissä ovat varhaiskasvatuksen opettajat antaneet koko kriisin ajan opetusta niile lapsille, joiden vanhemmat ovat tuoneet heidät päiväkotiin. On kuitenkin syytä muistaa, että kouluissa ja oppilaitoksissa on tehty vallitsevan poikkeustilankin aikana kaikki mahdollinen, ettei yhtäkään lasta ja nuorta unohdettaisi ja opetus onnistuisi ja onnistuu myös jatkossa ammattiinsa vahvasti sitoutuneiden kasvatus- ja opetusalan ammattilaisten opettajien sekä kotien ja moniammatillisen henkilöstön yhteistyöllä.

On monenlaisia tapoja alkaa avata yhteiskuntaa tämän kriisin kuluessa ja sen jälkeen. Valtioneuvoston ministerit ja terveysalan ammattilaiset ovatkin painottaneet kannanotoissaan, että katsottaisiin, kuinka muut Euroopan maat väljentävät rajoituksiaan ja mitä rajoitusten osittaisesta purkamisesta on missäkin maassa seurannut. Esim. Norjassa on avattu kouluja pienempien oppilaiden osalta, Ruotsissa koulut ovat olleet auki koko ajan, kun taas Italiassa koulut pidetään kiinni kesän yli. Suomessa on kyse kahden viikon ajanjaksosta, jolloin koulut voitaisiin taas avata, mikäli valtioneuvosto näin päättää. On siis syytä miettiä tarkkaan ja perustellusti päätös koulujen avaamisesta ja tehdä se vahvasti terveysnäkökulmasta käsin ja uskon, että varmasti näin hallitus tuleekin toimimaan.

Joka tapauksessa poikkeusjärjestelyistä mahdollisesti ja todennäköisesti  syntyvän oppimisvajeen  paikkaaminen kannattaa aloittaa opetuksenjärjestäjien, oppilaitosten, koulujen ja opettajien toimesta tukiopetusjärjestelyin ja opetusryhmiä esim. jakotunneilla pienentämällä mahdollisimman pian kesälomien jälkeen. Toki tukiopetusta on annettu ja voidaan tänäkin keväänä etänäkin antaa sitä tarvitseville. Edettäköön siis nyt tässä koulujen ja oppilaitosten avaamisessa ennen kaikkea terveys ja turvallisuus edellä. Opettajat, oppilaat ja vanhemmat kodeissa ovat sen taatusti tämän kevään ponnistelujen jälkeen ansainneet

 

Tuomo Suihkonen, OAJ:n Uudenmaan alueyhdistyksen puheenjohtaja, OAJ:n valtuuston jäsen

Kommentoi kirjoitusta.

Risujen kerääjät

Torstai 23.4.2020 klo 21:33 - Säde Heikinheimo

Savotta


Katselen Facebookissa ystäväni videoklippiä. Siinä hän hymyillen siivoaa mökillään hakkuiden jälkiä. Harava ja kottikärryt, siinäpä oivat apuvälineet. Jälki on siistiä ja viimeisteltyä. 

Katselen ulos ikkunasta. Siellä kaupungin metsäosasto siivoaa hakkuiden jälkiä. Traktorin metallikoura tarttuu risuihin ja siirtää ne peräkärryyn. Ihailen kuljettajan taitoa pujottaa oksakimput pystyyn jääneiden runkojen välistä. Traktori ja peräkärry ovat oivat apuvälineet. Jälki on rosoisempaa kuin haravalla, mutta savottakin on toisenlainen. 

Ystäväni työskennellessä soi linnunlaulu, traktorin kuljettajalla taitaa olla korvasuojat, ainakin hän istuu ergonomisesti hyvällä, tarpeen mukaan kääntyilevällä tuolilla. Ystäväni ergonomiasta ei kukaan kanna huolta, vaikka hyvältä sekin onneksi näyttää.

Aloitan pianotunnin, pikkuoppilas haluaa oppia kivan koiralaulun, sehän sopii hyvin. “Laulu alkaa G:stä, löydätkö G:n?” “Onko se tämä?” “Ei ole. Muistatko kun lueteltiin C, D, E, F, G?” “Onko se tämä?”  “Ei ole. Etsi mustat kolmoset, ...” “?” ...

Miltä mahtaa näyttää etäopettavien kollegojen työ juuri nyt? Toivottavasti yhtä iloiselta kuin ystäväni risujen keruu ja yhtä ergonomiselta kuin traktorinkuljettajan työ. Pahaa pelkään, ettei näin ole. 

Olosuhteet eivät kollegoilla ole suotuisat. Pelit ja vehkeet eivät mahdollista viimeistelyä, hyvä jos jonkinlaisen ymmärrettävän tuloksen saa aikaiseksi. Rouhea lopputulos ei miellytä kauniiseen tottunutta korvaa, ei ainakaan kännykän välityksellä.

Opettajat toimivat eturintamassa, moni altistuu pahasti koronalle. Tulevaisuutta on nyt rakennettava kaikesta huolimatta. Etäopettajat ovat osoittautuneet luoviksi sopeutumisen mestareiksi. Valitettavasti liian harva työnantaja antaa heille asiaankuuluvan arvon, joissain paikoissa on jopa käynnistetty yt-neuvottelut! 

Toivon hartaasti opettajille viisautta pitää huolta omasta jaksamisestaan ja järkeä tyytyä puolivillaiseen, jos täysipainoinen ei ole mahdollista. Toivon, että osaisivat olla ymmärtäväisiä, kärsivällisiä ja sitkeitä näissä poikkeusoloissa.


Voi kunpa itse osaisin!


#etätyö  #arkijärki  #etäopetus  #koronavirus

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: etätyö, arkijärki, etäopetus, koronavirus

Maalaisjärkeä etätöihin!

Lauantai 21.3.2020 klo 11:13 - Tuomo Suihkonen

Maalaisjärkeä etätöihin!

Maassa vallitsee nyt vakava poikkeustila koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Valtioneuvosto on tiedonannoissaan kehottanut välttämään yli 10 hengen kokoontumisia ja päättänyt, että koulujen oppilaat tulee siirtää etätöihin koteihin eli suorittamaan oppivelvollisuuttaan korvaavasti kotoa. Samanaikaisesti opetuksenjärjestäjät ympäri Suomen tekevät omia linjauksiaan ja päätöksiään. Keravalla Kasvatuksen ja opetuksen toimialalla on työnantaja määrännyt kaikki opettajat pääsääntöisesti hoitamaan etäopetusta työpaikaltaan käsin, vaikka etätyö onnistuisi korkeasti koulutetulta ja juhlapuheissa kehutulta opettajalta yhtä lailla kotoakin käsin.

Monet lähikunnat ovat linjanneetkin mm. Hyvinkää, Tuusula, Järvenpää, Vantaa, Espoo ja Helsinkikin, että etätyövalmistelujen ja -työkalujen käyttöön oton jälkeen opettaja voi suorittaa opetustehtävänsä etänä myös kotoa käsin. Esimerkiksi Helsingissä digitutoropettajat ja ICT-ammattilaiset antavat kaiken tukensa siihen, ettei opettajia laiteta kulkemaan kouluille julkisissa liikennevälineissä ja levittämään tautia turhaan, kun kouluille saattaa kokoontua isoissa kouluissa jopa 60 opetushenkilön joukko. Jos kerran joukkokokoontumisia tulisi välttää, eikö tässä kohtaa olisi myös opetuksenjärjestäjän mahdollista käyttää direktiovaltaansa järkevästi, jotta saadaan kaupungille elintärkeä henkilöstöryhmä, opettajat, pysymään terveinä? Samalla ehkäistäisiin turhat koronataudin leviämiset ja riskiryhmiin kuuluvia opetushenkilöstön edustajia ja heidän perheitään pahimmillaan kohtaavat seuraukset?

Keravalla perustellaan ohjeistusta opettajien etätyön suorittamisesta koululta käsin tietoturva-asioilla, mutta monet tietoturva-asiantuntijat ovat sitä mieltä, ettei kotoa käsin etäopetuksen tekeminen ole tietoturvan kannalta sen isompi riski kuin kouluverkossakaan toimiminen. Joka tapauksessa oppilaat ovat kodeissaan kotiverkon välityksellä yhteydessä kouluun. Moni opettaja kysyykin tällä hetkellä, luotetaanko heidän ammattitaitoonsa ja kykyihinsä hoitaa etäopetusta myös kotona?

Opettajat koulutettuina ammattilaisina osaavat pyytää tarvittaessa myös apua, jos heillä on esimerkiksi tietoteknisiä ongelmia. Pyydämmekin kaikkien keravalaisten opettajien puolesta luottamusta siihen, että me opettajat pystymme hoitamaan työmme myös kotoa käsin. Opettajat ovat tutkitusti tunnollista väkeä, siksi työilmapiiriä tänä poikkeusaikana onkin heikentänyt kokemus siitä, ettei työnantaja luota meihin.

Muuttuvassa maailmassa etätyö on mahdollisuus opettajillekin. Se on samalla mahdollisuus siihen, että vältettäisiin taudin laaja leviäminen valtioneuvoston ohjeen mukaisesti. Jokainen kansalainen ymmärtää, että terveestä opettajasta on enemmän apua oppilaallekin kuin sairastuneesta. Oppilaidensa parhaaksihan opettajat ja opettajien esimiehetkin kuitenkin työtään suurella sydämellä tekevät poikkeusoloissakin.

Työnantaja on tässä paljon vartijana, myös vastaamassa henkilöstönsä työsuojelusta Työturvallisuuslain velvoittavalla tavalla. Työnantaja ei saa altistaa työntekijöitään tarpeettomille uhille. On monia syitä, miksi opettajia tulisi nyt kutsua kouluun vain erittäin painavasta syystä esim. silloin, kun täytyy pitää lähiopetusta kriisiryhmiin kuuluvien vanhempien 1-3-luokan lapsille tai erityisen tuen piiriin kuuluville oppilaille.

Maailma on muuttunut ja samalla työelämässä on kehittyvänä digiaikana paljon mahdollisuuksia, jopa mahdollisuus välttää pahin mahdollinen, terveyden menettäminen. Vetoamme Keravan kaupungin johtoon ja päätöksentekijöihin ja muidenkin lähialueiden kuntien ja opetuksenjärjestäjien päätöksistä vastaaviin virkamiehiin, että otettaisiin yhdessä maalaisjärki - tai kuten JUKO:n ja OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen tviitissään keskiviikkoaamuna 18.3. osuvasti ilmaisi #arkijärki - käyttöön etätöihin!

 

Tuomo Suihkonen                                                                               

OAJ:n Keravan opetusalan paikallisyhdistyksen Pj, KOPY:n hallitus

 

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaa -lehdessä mielipidepalstalla 20.3.2020 OAJ:n Keravan opetusalan paikallisyhdistyksen puheenjohtajan ja hallituksen kannanottona.

Kommentoi kirjoitusta.

Att orka i arbetsvardagen

Perjantai 7.2.2020 klo 10:35 - Sebastian Lindqvist

Arbetslivsbarometrar visar att lärarnas och rektorernas arbetsbelastning bara ökar. För att uppmärksamma detta har OAJ och även FSL utlyst läsåret 2019-2020 till året för arbetshälsa och välmående på arbetsplatsen. Under året betonas olika teman för att ge verktyg åt undervisningspersonalen hur man ska orka i vardagen. Ett stort antal artiklar och videor kan hittas på OAJ:s websidor.

I diskussionen om välmående fokuserar man ofta på det negativa och hamnar lätt i en ond cirkel som sprider dålig stämning på arbetsplatsen. Välmåendet i en arbetsgemenskap uppstår inte av sig självt, utan vi måste alla jobba för det. Vi måste bli bättre på att se de positiva sidorna i vårt arbete, alltså det vi lyckats med. Poängtera det och beröm varandra! Då det finns en balans mellan de belastande faktorerna och de som ger välbefinnande så mår kollegiet bra.

Skolan skall vara en trygg arbetsplats. Lärarna upplever ändå oftare verbalt eller t.o.m. fysiskt våld, vilket naturligtvis är helt oacceptabelt. I dessa tider för man samtal om lärande på många håll. Ur arbetarskyddsperspektiv borde dessa hållas under dagtid då även någon annan ur personalen är på plats. Det är inte heller skäligt att lärarna skall använda kvällarna för dessa samtal. Vi behöver den fritiden för att koppla av från arbetet.

Forskning visar att tillräckligt små undervisningsgrupper är bästa preventiva åtgärden mot marginalisering. OAJ har under en längre tid påtalat att det behövs en lärardimensionering för att lärarna skall hinna se den enskilda eleven. Samtidigt skulle detta medföra hanterliga undervisningsgrupper och minskad arbetsbörda. Innan vi når dit är en aktiv dialog med förmannen av största vikt för att kunna diskutera arbetsbelastningen och de faktorer som förorsakar stress i arbetet.

Det finns ett beslut inom OAJ att välmående i arbetet skall beaktas när man ställer upp målen för vårens avtalsförhandlingar. Det är med spänning vi får följa med vad detta kan resultera i.

 

Sebastian Lindqvist

(undertecknad besitter FSL:s plats i styrelsen för regionföreningen OAJ Uusimaa)

Kommentoi kirjoitusta.

Opetustyön vaarat ja haitat näkyviksi

Sunnuntai 26.1.2020 klo 22:03 - Sari Aksberg

Opetustyön vaarat ja haitat näkyviksi

Työhyvinvoinnin kivijalka on työturvallisuuslaki. Työturvallisuuslaki velvoittaa meitä toimimaan työhyvinvointia rakentavasti. Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita sekä ennalta ehkäistä työstä ja työympäristöstä johtuvia haittoja. Ollaan siis työhyvinvoinnin ytimessä.

Työhyvinvointia on helpompi kehittää, kun sen ongelmat tehdään näkyviksi. On osa ammattitaitoa tunnistaa omaan työhön liittyvät vaarat ja kuormitustekijät. Työpaikalla sinuun kohdistunut sisäilmahaitta, solvaus, potku, tönäisy, pureminen tai työasioiden takia kärsimäsi unettomuus tai työmääräsi haitallinen kuormitus ei ole sinun yksityisasiasi, vaan työasia, johon pitää työpaikalla löytyä ratkaisuja. Kenenkään ei kuulu riskeerata työssä omaa terveyttään, ei fyysistä eikä psyykkistä.

Työhyvinvointi työpaikalla on työturvallisuuslain mukaan viime kädessä työnantajan vastuulla. Sinun työpaikallasi tämä tarkoittaa esimiestäsi. Esimiehesi ei voi kuitenkaan ottaa vastuuta asioista, joista hänelle ei ole ilmoitettu. Täytyy tietää, jotta voi puuttua. Työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden johtaminen on tiedolla johtamista. Annetaan siis sitä tietoa.

Meillä työntekijöillä on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa esimiehelle, jos jokin työssä tai työolosuhteissa vaarantaa terveyttämme tai turvallisuuttamme. Työpaikalla on oltava tällaisen ilmoituksen tekemiseen toimintamalli. Useimmiten toimintamalliksi on valittu sähköinen järjestelmä (WPro, Granite,KMS jne.), jonne kertyy tehtyjen ilmoitusten perusteella tietoa kunkin työpaikan työolosuhteista, vaaroista ja riskitekijöistä.

Jokainen ilmoitus psyykkisestä kuormituksesta, väkivallan uhkasta, epäasiallisesta kohtelusta tai sisäilmahaitasta piirtää kuvaa työpaikan työolosuhteista. Tehty ilmoitus siirtää riskinarvion ja toimenpidevastuun esimiehelle. Sähköiseen järjestelmään kertyvä tilastotieto päiväkotien ja koulujen työturvallisuudesta ja terveellisyydestä ohjaa esimiehen ja hänen esimiehensä päätöksentekoa työolosuhteisiin liittyvissä asioissa. Työterveyshuolto hyödyntää omassa työssään kertynyttä tietoa työpaikan vaaroista ja esimiehen arvioimista riskeistä ja toimenpiteistä. Työsuojeluvaltuutettu saa työpaikkojen työturvallisuusilmoitukset ja -tilastot nähtäväkseen ja ne ovat hänen työvälineensä keskustelussa työnantajan kanssa, kun kehitetään opetusalan työpaikkojen työoloja turvallisemmiksi ja terveellisemmiksi.

Jos oman työpaikkasi ilmoitusmenettely on sinulle epäselvä, pyydä esimiestäsi perehdyttämään sinut siihen. Myös työsuojeluvaltuutetultasi saat lisätietoja asiasta.

Tehdään opetusalan työolosuhteet näkyviksi!

Sari Aksberg OAJ Uusimaan työsuojeluverkoston vetäjä

Kommentoi kirjoitusta.

Paras ope on hyvinvoiva ope!

Torstai 23.1.2020 klo 22:53 - Tuomo Suihkonen

Alkuperäinen teksti on julkaistu OAJ Uusimaan jäsentiedotteessa.

Paras ope on hyvinvoiva ope!

OAJ:n Uudenmaan alueyhdistys tekee tärkeää edunvalvontatyötä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukion ja ammatillisten opettajien parissa yhteisen opettajuuden nimissä ja opettajuuden arvostuksen edistämiseksi Hangosta Loviisaan ulottuvalla alueella. Jäseninämme on n. 7600 opettajaa 23:ssa eri paikallisyhdistyksessä. Edunvalvontaa tehdään erilaisissa tiimeissä sekä järjestämällä koulutuksia ja jäsentilaisuuksia, laatimalla kyselyjä ja ottamalla kantaa opettajien asioihin erilaisissa tapahtumissa, verkostoissa ja tarpeen mukaan myös mediassa. Alueellamme on 11 valtuutettua ja 2 hallituksen jäsentä.

Maailman opettajien päivää juhlittiin Nenä-päivän teemalla 4.10. Helsingin Kinopalatsissa noin 100 opettajan voimin elokuvalla Olen suomalainen. Olimme myös mukana järjestämässä järjestövalmiusillan 9.10. yhdessä Pääkaupunkiseudun alueyhdistyksen kanssa. Tavoitteena on ollut kysellä jäsenistöltä heidän kantojaan tuleviin neuvottelutavoitteisiin ja luoda myös uutta strategiaa kevätvaltuuston 2020 päätettäväksi.

Tämä lukuvuosi on työhyvinvoinnin teemavuosi. Kannustan kaikkia paikallisyhdistyksiä haastamaan työnantajansa mukaan työhyvinvointihaasteeseen ja nostamaan työpaikoilla esille työhyvinvointia tukevia ja parantavia ehdotuksia ja keskustelun jatkuvaa ylläpitämistä eri alojen opettajien ja heidän työyhteisöjensä työhyvinvoinnin parantamiseksi.

Marraskuussa koulutimme puheenjohtajia ja sihteereitä ja pian koulutamme taas uusia toimijoita, eläkkeelle jäämistä suunnittelevia ja huhtikuussa sitten avainhenkilöitämme yhteysopettajia. Yhteysopettajien työ on tärkeää, sillä henkilökohtaisen kontaktin luominen uuteen potentiaaliseen jäseneen ja tiedon välittäminen OAJ:stä, alueyhdistyksestä ja paikallisyhdistyksistä jäsenistölle on upeaa ja tärkeää työtä. Te kaikki Uudenmaan opettajat varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle teette hienoa ja arvostettavaa työtä. Samoin tekevät kaikki aktiivitoimijamme. Liity rohkeasti mukaan joukkoomme! Työtä opettajien edunvalvonnan, yhteisen opettajuuden ja työhyvinvoinninkin eteen tehdään suurella sydämellä ja hyvällä yhteistyöllä. Paras ope on hyvinvoiva ope!

Tuomo Suihkonen, puheenjohtaja, OAJ Uusimaa

Kommentoi kirjoitusta.

Muutamia kummastuksia työmarkkinahumusta

Tiistai 14.1.2020 klo 15:48 - Jari Salminen

osa 1

Esitettyjen kustannusvaikutusten erot ihmetyttävät aina aktiivista seuraajaa, koska periaatteessa kyse on matematiikasta. Matematiikka on täällä vaihtoehtoisten totuuksien viidakossa niitä harvoja asioita, joihin enää uskaltaa luottaa. Eli kuinka on mahdollista että lakkoilemalla työntekijät aiheuttavat valtavan suuren tappion, joka saatta heilauttaa jopa koko taloutemme synkkään alamäkeen ja taantumaan? Kuitenkin palkankorotuksista keskusteltaessa näillä samoilla työntekijöillä ei ole yhtä suurta vaikutusta, kun arvioidaan tulosta ja työnantajan pelivaraa korotuksille.


osa 2

Kiky-tuntien merkitystä ja kokoa on arvioitu monessa eri yhteydessä ja eri näkökulmista. Korostuksista ja lähtökohdista riippumatta minua ihmetyttää, kuinka paljon työpaikkoja kiky on luonut, jos kikystä luopumisella sanotaan syntyvän 5000 työpaikan tarve pelkästään kunta-alalle. Kun nämä luomisen ja luopumisen näkökulmat kerrotaan verokertymällä, niin yhtälö menee entistä monimutkaisemmaksi. Välillisten verovaikutusten huomioiminen tuntuu olevan hyvin monimutkaista. Esimerkiksi kunta-alan lomarahojen leikkauksista jäämättä saatujen verotulojen vaikutukset näkyivät selkeästi koko Suomessa kuntien talouksissa negatiivisesti 2018 ja 2019. 


osa 3

Sitten vasta päästäisiin puhumaan kikyn oikeudenmukaisuudesta ja siitä, että toteutuivatko tunnit tasapuolisesti miehillä ja naisilla. Tästäkin argumentista on kiistelty! Eniten minua on silti alusta alkaen kiinnostanut johtajien kikytuntien toteutuminen. Sitä ei ole ainakaan toteutettu lisäämällä 6 minuuttia jokaiseen työpäivään, mikä ei olisi ollut tarkoituksenmukaistakaan. Mutta kun Suomen kilpailukyvyn nimissä huudetaan kaikki riviin, silloin pitää olla oikeudenmukainen! Ja minusta tuntuu, että osalla niistä kikytuntien korvaamattomuutta huutaneilla johtajilla on omat taksvärkit tekemättä isänmaallemme. 


osa 4

Kiky-tunnit tulivat järjestelmään vastikkeettomana työajan lisäyksenä. Palkka pysyi ennallaan, mutta työaika lisääntyi. Miksi tämän työajan poistumiselle on laitettu hintalappu? Tyhjästä on paha nyhjästä vai onko sitten tarkoitus ole vetää kotiinpäin? Työnantajat ovat usein syyttäneet palkansaajia termillä “saavutettu etu”. Eikö tässä työnantaja toimi juuri nyt oman kritiikkinsä mukaisesti?


osa 5

Kiky-tuntien epäoikeudenmukaisuudestakaan ei tunnu löytyvän julkista yhteistä kantaa työnantajien ja palkansaajien välillä. Tämän tosiasian, mikä sinällään ei ole kenenkään muun kuin kiireen vika, peitteleminen ja vääristeleminen maalaa esimerkki kerrallaan viiksiä työnantajakuvalle. Miksi työnantaja satsaa näin isosti yhteen pelimerkkiin, joka ei todellakaan ole edes lähelläkään paras mahdollinen? Korttipelin termein tämä on palkansaajia yhdistävä valttikortti.


osa 6

Markkinahumussa toreilla kaikuu aina haitari, mikä luo sen tunnelman yhdessä makkarakojujen ja metrilakritsin tuoksun kanssa. Missä on työmarkkinahumun musiikki? Musiikin puuttuessa iloitsen siitä, että työehdot ja edunvalvonta saavat kerrankin huomiota ja voimme oppia edunvalvonnasta muutakin kuin palkkalaskelman viimeisen rivin. 


Jari Salminen

pääluottamusmies JUKO

@JariSalminen1


 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kiky, kilpailukykysopimus, työmarkkina,

Tytärliitto

Maanantai 16.12.2019 klo 13:10 - Jari Salminen

Tytärliitto


Nyt syntyi kuningasajatus (-: Tes-shoppailu on herättänyt voimakkaita tunteita työntekijöitä edustavissa ammattiliitoissa. Työnantajat eivät taas näe työehtosopimuksen vaihtamisessa edullisempaan ongelmallisena. 


Käännetään ajatusleikki toisinpäin. Mikseivät ammattijärjestöt nimeä toisiaan tytärliitoiksi, joihin jäsenet voitaisiin tarpeen tullen siirtää. Liittojen välisenä yhteistyönä toimittaisiin tarvittaessa niin, että jäsenet siirtyisivät aina siihen liittoon, jossa työtaistelut ovat käynnistymässä. Näin loppuisivat laittomat lakot ja yksi asia kerrallaan voitaisiin tarvittaessa hoitaa käyttämällä ankaria työtaistelutoimia ympäri vuoden ja sopimuskausien. Työnantajathan pyrkivät estämään tätä sopimalla eri sopimukset päättymään eri aikoina, mutta liittoshoppailulla järjestyisivät asiat työntekijöiden näkökulmasta tehokkaasti - jos sallitaan termin hyväksikäyttö tässä yhteydessä. Mille tämä kuulostaisi? 


Jos hajatelma herättää sinussa keinotekoisuuden vaikutelman, voit helposti ymmärtää ammattiliittojen kannan tes-shoppailuun. Mitä järkeä on sopia ja sitoutua sopimuksiin, jos toinen osapuoli voi halutessaan vaihtaa sopimusta itselle edullisempaan. Neuvotteluissahan käydään kauppaa työrauhasta, johon ammattiliitot sitoutuvat palkankorotuksia ja työehtoja vastaan. Allekirjoituksilla molemmat osapuolet sitoutuvat noudattamaan näitä sovittuja ehtoja määräajan. Jos jompikumpi osapuoli rikkoo sopimusta, saa se siitä kyllä rangaistuksen nopeasti tuomioistuimessa. Yksi digiajan tutuksi tullut perussääntö olisi hyväksyttävä myös työmarkkinoilla pöydän molemmilla puolilla uusia avauksia luotaessa: Jos joku idea tuntuu liian hyvälle ollakseen totta…


Jari Salminen

JUKO-pääluottamusmies

@JariSalminen1 

 
Jarin_kruunu.png

2 kommenttia .

Shakki voi rikastuttaa opetustasi

Perjantai 29.11.2019 klo 22:16 - Jari Salminen

Shakissa looginen ajattelu yhdistyy luovaan ajatteluun


“Toisin kuin monissa muissa lautapeleissä, shakissa ei käytetä noppaa. Siinä on kyse puhtaasti pelaajien pelin aikana tekemistä valinnoista ja ratkaisuista. Pelin aikana pelaaja havainnoi, tutkii, vertailee, päättelee, muistaa, tekee valintoja ja ratkaisuja, oivaltaa ja onnistuu. Shakissa looginen ajattelu yhdistyy luovaan ajatteluun. 


Shakkipelin aikana erilaiset pelitilanteet vaativat pelaajalta keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta. Shakki tarjoaakin pelillisen ympäristön toiminnanohjauksen ja itsesäätelyn taitojen harjoittamiseen.” (Shakkipedagogiikan opas)


Minun luokassani oppilaat ovat aina saaneet pelata shakkia, koska olen opettajana kokenut sen motivoivan monipuolisesti lapsia. Yleensä lapset ovat opettaneet toisiaan, mutta innokkaimpien luokkien kanssa olen joskus pitänyt koululla myös shakkikerhoa. Vaikutuksia oppimistuloksiin en osaa edes arvioida, saati sitten tieteellisesti todistaa. Mutta luulen oppilaideni pitävän pelin ja sen opit mukanaan koko elämänsä - ja ilon lisäksi myös hyötyvän siitä muodossa tai toisessa. 


Monet maat satsaavat shakkiin paljon Suomea enemmän. Norjassa maailmanmestari on tuonut mukanaan suuren shakkibuumin, mikä varmasti tulee näkymään aikanaan myös maan kansainvälisessä shakkimenestyksessä. Onko sinunkin luokassa mestaritason pelaaja, joka odottaa vain kipinää? Tähän kysymykseen löydät ensiapua ja tukea uudesta oppaasta, joka on ladattavissa ilmaiseksi Opinkirjon sivuilta.


Shakkiprdagogiikan opas soveltuu hyödynnettäväksi niin oppitunneilla kuin koulujen kerhotoiminnassakin. Sitä täydentää Koulushakin videokirjasto, jonka kanssa lapset pärjäävät ominkin päin. Valmista materiaalia on luvattu jatkossa tuottaa lisää, jos kiinnostusta löytyy.

Koulushakin osaston (6S50) löydät tammikuussa myös Educa-messuilla. Perjantaina voit kokeilla omia pelitaitojasi Koulushakin junioreita vastaan ja lauantaina nämä kaverit ovat haastaneet eduskunnan shakinystävät, jotka astuvat Tahto-lavalle 15:15-16:15 Osastolla tarjolla asiantuntemusta, välineitä ja lisää vinkkejä. Shakki voi rikastuttaa sinunkin opetustasi ja nyt on sinun vuoro siirtää.


https://opinkirjo.fi/2019/11/27/uusi-shakkiopas-opettaa-shakkia-helposti-askel-kerrallaan/

https://educa.messukeskus.com/

http://www.koulushakki.fi/


Jari Salminen

@JariSalminen1

Suomen Shakkiliiton Koulushakki-työryhmän jäsen, jolla on vaikeuksia odottaa ja pysyä nahoissaan, kun odottaa maamme magnuksien esiinmarssia

 

Kommentoi kirjoitusta.

Syyskokouspuhe

Perjantai 29.11.2019 klo 22:13 - Tuomo Suihkonen

Arvoisat uusmaalaiset opettajat varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle

Olette lämpimästi tervetulleita OAJ Uudenmaan alueyhdistyksen sääntömääräiseen syyskokousiltaan tänne Tuusulan Gustavelundiin, jonka aloitamme tänään työhyvinvointiosuudella. Saamme hetken kuluttua kuulla yhteistyökumppanimme vakuutusyhtiö Turvan esityksen ja näyttelijä Jaana Saarisen luennon työhyvinvoinnista. Kiitos myös jo tässä vaiheessa Tuusulan paikallisyhdistyksen puheenjohtajalle Katja Mäkiselle ja Tuusopyn hallitukselle, että saamme olla täällä tänään kokoustamassa sekä herkullisen aterian meille tilanneelle yhdistyksemme emännälle Riitta-Kaisa Kososelle, koko-tiimille ja kaikille tämän illan järjestelyihin tavalla tai toisella osallistuneille.

Minä olen Tuomo Suihkonen, OAJ Uudenmaan alueyhdistyksen puheenjohtaja 1.1.2019 alkaen. Meitä uusmaalaisia opettajia Hanko-Loviisa väliseltä alueelta on täällä tänään noin 100 paikalle, mikä on minusta hieno asia ja osoitus siitä, että opettajien edunvalvonta on meille tärkeä, yhteinen asia. Kuluva vuosi on nimetty OAJ:n työhyvinvoinnin lukuvuodeksi, eikä syyttä, sillä tiedämme kaikki, että opettajien työmäärä kaikilla eri asteilla varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ja aina korkeakouluihin asti on kasvanut viime vuosina merkittävästi ja monet meistä ovat kuormittuneita yhteiskunnallisesti merkittävässä ja arvokkaassa työssämme. Tiedämme kaikki, että OAJ:n työhyvinvoinnin teemavuoden eri kuukausille nimeämät teemat, kuten työaika riittää, terveellinen ja turvallinen työympäristö, kognitiivinen ergonomia, työilmapiiri, johtaminen,  jne. ovat tärkeitä asioita. Siksi on hienoa, että Uudenmaan alueen opettajat ovat vastanneet fiilismittariin ahkerimmin koko maassa. Vastaukset kertovat, että työpaikoillamme tulisi heti ryhtyä  toimenpiteisiin opettajien työhyvinvoinnin edistämiseksi ja samalla yhteiskunnassamme on tehtävä tärkeitä ratkaisuja tulevien vuosien aikana  koulutuksen ja sivistyksen tason ylläpitämiseksi ja nostamiseksi.

 

Otan puheeksi  kaksi OAJ:n esille nostamaa asiaa: opettajamitoitus ja opettajarekisteri. Eduskuntavaalien aikaan OAJ esitti ratkaisuja Suomelle ja yksi niistä oli opettajamitoitus. Tutkimusten mukaan tärkein syrjäytymistä ehkäisevä asia on oppilasryhmän koko. Opetusryhmät ovat inkluusion myötä entistä heterogeenisempiä ja oppilailla sekä opiskelijoilla on tänä päivänä paljon haasteita kasvunsa tukemisessa ja oppimisessa.  Jotta vuorovaikutus oppilaan ja opettajan välillä onnistuisi ja oppilas saisi yksilöllistä uuden opetussuunnitelman mukaista opetusta, tulisi ehdottomasti laskea nykyisiä ryhmäkokoja pienemmiksi varhaiskasvatuksesta aina korkeakouluihin asti. Opettajuus on tärkeä asia ja siksi tulisi säätää opettajarekisteri, joka takaisi paremmin sen, että vaativaa opetustyötä tekisivät alan ammattilaiset, korkeasti koulutetut ja osaavat opettajat.

 

Arvoisa syyskokousväki

Te olette kaikki kasvatuksen ja sivistyksen merkittäviä tienraivaajia yhteiskunnassamme ja joukossanne on myös yksi, jonka haluan teille esitellä. Uusi alueasiamies 1.8.2019 alkaen on täällä joukossanne.  Haluamme kuulla: -Kuka olet ja mitä sanottavaa sinulla olisi tälle opettajayleisölle?

Ilkka Miettinen puhuu yhteistyön merkityksestä, yhteisestä opettajuudesta, vaikuttamisesta päättäjiin ja hyvästä yhteishengestä.

Alpo Suhosen lainaus: ”Mistä syntyy energia, mistä ilo, mistä murhe-Tunteista” avatkoon näkymän tähän hienoon iltaan. Saamme nauttia tänä iltana yhteenkuuluvuuden ja yhteisen opettajuuden tunteesta. Meidän kaikkien tuntema Rive, opettaja ja huippujalkapallovalmentaja Huuhkajista totesi kansanjuhlassa :”Nämä pojat uskoivat unelmaan, eivätkä vain uskoneet, vaan he tekivät unelmista totta.” Rive eli Markku Kanerva saa OAJ:n valtuuston aloitteesta ja hallituksen päätöksellä kultaisen Liikunnan hyväksi-ansiomitalin. Olli Luukkainen puhui ansiomitalipäätöksen aikaan, että me opettajat teemme ihmeitä päivittäin. Niin teemmekin, mutta uskoisin, että meillä opettajillakin on myös unelma saada opettaa ja tehdä rauhassa perustyötä, eikä vaan mitä tahansa työtä, vaan yhteiskunnallisesti arvokasta ja merkityksellistä työtä yhteiskuntamme tulevien vaikuttajien ja rakentajien, siis lastemme ja nuortemme eteen. Siihen työhön meidät on kutsuttu ja ennen kaikkea korkeasti  koulutettu. Työtä opettajien edunvalvonnan, yhteisen opettajuuden ja työhyvinvoinninkin eteen tehdään suurella sydämella ja hyvällä yhteistyöllä. Tehdään yhdessä unelmastamme totta.

 

Arvoisa uusmaalainen opettaja

On ilo, että olet täällä paikalla. Olet sydämellisesti tervetullut. Muistetaan tämän illankin jälkeen kukin omilla työpaikoillamme, että paras ope on hyvinvoiva ope! Yhteisen opettajuuden nimissä syyskokousilta on nyt avattu.

 

Seuraavaksi vakuutusyhtiö Turvan edustaja Jouni Haukijärvi esittelee Turvan palveluita. Sen jälkeen kuulemme näyttelijä Jaana Saarisen luennon työhyvinvoinnista ja lopuksi iltamme päättää virallinen sääntömääräinen syyskokous.

Kommentoi kirjoitusta.

Syysvaltuustokuulumisia

Keskiviikko 27.11.2019 klo 10:17 - Tuomo Suihkonen

Syysvaltuustokuulumisia 14.11.2019 Akavatalolta

 

OAJ:n syysvaltuustossa OAJ Uusimaa edusti ja otti kantaa esimerkillisesti hallituksen ja valtuutettujen puheenvuoroissa mm. työpaikan yhteistoiminnasta ja sen tietouden lisäämisestä jäsenistölle, työolosuhteiden tekemisestä paikallisesti nähtäväksi, opettajatyöpäivien sijoittamisesta, opettajien täydennyskoulutuksesta, Karvin kehittelemästä oppilasarvioinnista opettajille koituvan lisätyön korvaamisesta ja opettajien hyvinvoinnin miettimisestä arviointien ajankohdan sijoittelussa ja OAj:n tiedottamisen kohdentamisesta myös järjestäytymättömien työnantajien palveluksessa työskenteleville jäsenillemme.

Puheenvuoroni ja siihen liittyvä ponsiesitys Vipu-applikaation kehittämisestä erillisellä, siihen varattavalla rahoituksella jäsenistön ja järjestön välisen vuorovaikutuksen parantamiseksi ja ys-ajan, SAk-ajan tai vuosityöajan kirjaamisen ja seurannan helpottamiseksi meni talousvaliokuntaan. Huomisissa valiokunnissa muutkin valtuutettujemme tekemät ponsiesitykset ovat esillä ja valtuusto hallituksen esityksestä huomenna sitten linjaa ponsien kohtalon. Älypuhelimiin ladattavan Vipu-applikaation käyttö esim. järjestövalmiutta kohotettaessa tai työtaistelutilanteessa viestinnän apuvälineenä järjestön ja jäsenistön välisessä viestinnässä ja muussakin vuorovaikutuksessa olisi toivottavaa ja viesti apin kehittämiseksi otettiin nyt valiokuntakäsittelyyn. OAJ:n strategia ja muutostyö on ollut vahvasti esillä koko syksyn ja uskomme, että viestinnän ja vuorovaikutuksen vahva kehittäminen siten, että järjestö tulee entistä lähemmäksi jäsenistöä esim. toimivan applikaation avulla, on ensiarvoisen tärkeää.

Puheenvuoroja pitivät Sari Aksberg, Tuomo Suihkonen, Paula Pulkkinen, Sebastian Lindqvist, Säde Heikinheimo ja hallituksen kyselytunnilla olivat äänessä mm. Maarit Rahkola ja Kirsi Contursi. Alueyhdistyspuheenvuorossa nostimme näytelmällisin keinoin Lea Hirvasniemi-Haverisen kokoaman ja ohjaaman yhteisen opettajuuden "kerhon" esityksellä esille hieman provosoiden sen kysymyksen: "Löytyykö jäsenistöstämme ja sen edustajista solidaarisuutta ja yhteistä opettajuutta?" Se mitataan tarvittaessa ensi keväänä, mikäli on tarvetta työtaistelutoimiin. Järjestömme yhtenäisyys on keskeinen asia ja sen eteen on tehtävä tarmokkaasti töitä yhdessä. OAJ Uusimaan alueyhdistyspuheenvuorossa olivat tällä kertaa luovalla tavalla äänessä Sari Sirniö, Janne Louhi, Sari Aksberg, Paula Pulkkinen Säde Heikinheimo, Teija Punkki, Yrjö Kangas, Tuomo Suihkonen ja tietysti "Pitäisikö olla huolissaan"- ideasta esityksen ohjaaja Lea Hirvasniemi-Haverinen. Yhteinen opettajuus toteutui ainakin tuossa esityksessämme ja sen toteuttamisessa.

Kommentoi kirjoitusta.

Työn imua

Maanantai 23.9.2019 - Jari Salminen

Työn imua


Kannattaako töihin lähteä? 10 000 vuotta sitten esi-isämme keräsivät kuulemma juuria kaksi tuntia päivässä, söivät ne ja loppuaika vuorokaudesta oli vapaata. Me käymme kolmasosan vuorokaudesta töissä ja sitä ennen olemme käyttäneet 10-25 vuotta elämästämme kouluttautumiseen, jotta onnistuisimme selviytymään työelämässä ja arjessa. Onko jotain pielessä ja eivätkö kehityksen portaat nostakaan ihmistä ylöspäin, kuten kehityksen portaat kuvissa kuvataan?


Harva tekee työtään yhdestä ainoasta syystä. Yleensä vastaamme työn syyksi rahan ja elannon, jonka työ antaa. Kenelläpä olisi varaa käyttää päivän tehokkain aika ilmaiseen talkootyöhön eli vastikkeelle on tarvetta. Työelämä tuo usein mukanaan työkavereita ja oman sosiaalisen elämänsä työjuttuineen. Työelämän ulkopuolelle jääminen taas lisää syrjäytymistä ja ulkopuolelle jäämistä koko yhteiskunnasta. Työ antaa usein aivoille haastetta ja parhaimmillaan toimii mielemme virkistäjänä. Positiivinen palaute sekä onnistumiset työssä taas palkitsevat ja hellivät itsetuntoamme ja fyysinen rasitus oikein mitoitettuna ylläpitää kuntoa parantaen samalla unen laatua. Elinikäinen oppiminen kertoo sen, että työ tekijäänsä opettaa vielä tänäänkin, mutta nykyisin kantapään kautta oppimista rikastutetaan laadukkailla koulutuksilla. Ja voihan työ olla pelkästään mukavaa, kun sää, oma mielentila ja tehtävät muodostavat ajoittain täydellisen päivän. Miksi nykyisin on jotenkin noloa kehua työtä ääneen? 


Parasta on, jos voi kokea omalla työllään olevan merkitys. Silloin edellä mainitut työn positiiviset vaikutukset moninkertaistuvat ja samalla mahdolliset haittavaikutukset muuttuvat pienemmiksi tai katoavat olemattomiin. Tai ainakin kuormituksen tunne voi työn imussa kadota kokonaan. Työn merkitystä ei mielestäni ole huomioitu riittävästi keskusteluissa, joissa työelämän laatua yritetään kehittää. 


Kaikkea työstä saatavilla olevaa hyvää on ehkä mahdotonta saavuttaa ja sokea työn imu saattaa vauhdittaa uupumista, jos ei vauhdin hurmassa huomaa työn negatiivisia vaikutuksia. Tässä kohdassa työn merkitys voi vaikuttaa negatiivisesti, jos työntekijä kantaa vastuuta tai kokee työnsä merkityksen korvaamattomaksi. Lähestymme työn vaikutusten toista ääripäätä ja työuupumisen syitä. Niitäkään ei pidä kieltää työn vaikutuksista.


Työn ei tarvitse aina olla mukavaa, mutta esimies voi edistää valtavasti juuri työn positiivisia vaikutuksia. Pelkästään merkityksen korostaminen nostaa tuloksellisuutta varmasti. Työolojen ja -turvallisuuden parantaminen, mielellään osallistavasti, tuo ja luo työpaikalle sosiaalisen parannuksen, joka heijastuu todennäköisesti ainakin poissaoloihin. Esimies voi läsnäolollaan, havainnoillaan ja työjärjestelyin myös ehkäistä mahdollista alkavaa uupumista. 


Kaikesta edellä mainitusta huolimatta tai johtuen, olen alkanut toivottamaan työkavereilleni työn imua. Vaikka kuinka pyörittelen työn historiaa ja merkitystä päässäni, en voi olla näkemättä lukemattomia kehitysaskelia työelämän ja työturvallisuuden osalta. Työelämä paranee silmissäni koko ajan huolimatta niistä kaikista puutteista ja virheistä, joita vielä on olemassa. Työn tulokset ovat taas tehneet maailmasta paljon mukavamman paikan viettää vapaa-aikaa kuin 10 000 vuotta sitten. En kadehdi esi-isieni “työelämää”, en edes oman isäni.


Työn imua kaikille.

 #flow #työhyvinvointi


Jari Salminen

JUKO-pääluottamusmies

Jarinblogisyys19.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #flow #työhyvinvointi

Alueasiamiehen tervehdys

Torstai 15.8.2019 klo 15:24 - Ilkka Miettinen

Loistavaa syksyä!

Tämä lukuvuosi on minulle ensimmäinen OAJ Uusimaan alueasiamiehenä. Olen aloittanut tehtävässäni elokuun koittaessa ja suurella mielenkiinnolla seuraan alueellamme sijaitsevien oppilaitosten arkea, joissa lukuisat uudet suunnitelmat ja toteuttamista vaille valmiit ideat odottavat käynnistymistään.

Alueemme oppilaitoksissa tapahtuu paljon kohtaamisia. Uutta tietoa hankkivat lapset ja nuoret kohtaavat teidät kasvatuksen ja opetuksen ammattilaiset viimeistään tällä viikolla ensimmäistä kertaa ja jälleen kesälomien päätyttyä. Heillä on paljon odotuksia ja toiveita työtänne kohtaan. Teillä on harjaantunutta tietoa, taitoa, kokemusta, uusia ideoita, omien arvojen tunnistamista ja paljon toisille annettavaa. Näistä aineksista syntyy laadukasta opettamista ja oppimista, mikä antaa kaikille osapuolille paljon. Toivon, että aktiivisesti tiedostatte oman työnne merkityksellisyyden. Merkityksellisyyden kokemus saa ammattilaisen loistamaan! Koska teette tätä työtä usein epäitsekkäistä lähtökohdista käsin, on paljon väliä sillä, millaiseksi työnne koette.

Toivon, että työpaikoilla tulee olemaan aikaa ja tilaa arjen hyvinvointitekoihin. Esimerkiksi kiinnostuksen osoittamiseen, kysymysten esittämiseen toiselle tärkeästä aiheesta, yhteiseen keskusteluun ja mukavaan yhdessäoloon. Näillä on vaikutusta työn mielekkääksi kokemiseen, mikä edelleen lisää kokonaisvaltaista hyvinvointia.

OAJ tukee jäsentensä hyvinvointia, ja työhyvinvointi onkin nimetty alkaneen lukuvuoden teemaksi. Tässä vaiheessa huomio kiinnittyköön laadukkaaseen perehdytykseen työpaikoilla. Lukuvuoden alkaessa perehdytys on merkittävä palanen työhyvinvoinnin sekä terveellisen ja turvallisen työskentelyn perustasta. Työpaikoilla tapahtuvan perehdytyksen lisäksi on hyvä muistaa, että paikallinen opettajayhdistys perehdyttää jäseniä OAJ:n toimintaan ja jäsenpalveluihin. Jäsenyhdistysten ja aktiivitoimijoiden tukena puolestaan toimii alueasiamies. Teiltä, arvoisat OAJ Uusimaan jäsenet, odotan, että rohkeasti ja rakentavasti annatte palautetta alueyhdistykselle. Toivon, että osallistutte aktiivisesti jäsentoimintaan alueellamme. Siten minä ja koko alueyhdistyksen väki voimme antaa tukeamme Sinulle.

 

Ilkka Miettinen

OAJ Uusimaan alueasiamies

Kommentoi kirjoitusta.

Puheenjohtajan kevätkirje

Perjantai 31.5.2019 - Tuomo Suihkonen

Arvoisa OAJ:n Uusimaan hallitus, arvoisat uusmaalaiset opettajat

Ensimmäinen lukukausi OAJ:n Uudenmaan puheenjohtajana on nyt vaihtumassa kesään. Monella teistä ovat jo ajatukset tulevassa kesässä lomasuunnitelmineen ja niin kuuluukin olla. Kevätjuhlallisuuksien keskellä  voi vielä hieman suunnata ajatukset kuluneeseen kevätlukukauteen ennen kuin aloittaa palautumisen ja rentoutumisen jaksaakseen taas kesälomien jälkeen jatkaa tärkeää kasvatus- ja opetustyötä lastemme ja nuortemme parhaaksi.

Itselleni jäi tästä puolivuotisjaksosta mieleen erityisesti OAJ Uusimaan #koulutusratkaisee-eduskuntavaalitapahtuma Hyvinkään Sveitsissä, jolloin saimme kerättyä lähes 100-päisen opettajayleisön eteen 17 pääosin opettajataustaista eduskuntavaaliehdokasta alueeltamme. Tilaisuus oli osoitus siitä, että vaikuttaminen kasvatuksen, koulutuksen, tutkimuksen ja taiteenkin eteen kiinnostaa ja sen eteen ollaan valmiita yhdessä tekemään töitä. Toinen hieno hetki oli tavata saman suuruinen ja vähintään yhtä aktiivinen yhteysopettajayleisö jälleen Hyvinkäällä yhteysopettajakoulutuksessa, jonne myös Olli Luukkainen saapui kertomaan opettajien edunvalvonnasta, tulevasta neuvottelukierroksesta ja siihen valmistautumisesta ja vuosityöaikakokeiluista. OAJ:n työmarkkina-asiamies Laura Nurminen jatkoi seuraavan päivänä perusopetuksen vuosityöaikakokeiluista ja lisäksi varhaiskasvatuksen ja ammatillisten opettajien asiat olivat esillä näiden tärkeiden opettajaryhmien kokoontuessa omiin edunvalvontaosuuksiinsa. Yhteysopettajat ovat meille kaikille tärkeitä avainhenkilöitä. Heidän toimintansa viestinviejinä ja jäsenistön aktivoijina paikallisyhdistysten ja jäsenistön välissä on ihailtavaa ja arvostettavaa. Alueyhdistykselle on tärkeää kohdata yhteysopettajat jokavuotisissa koulutuksissa ja paikallisyhdistysten tehtävä yhteysopettajaorganisaation aktivoijana on tärkeä ja sitä tulee voida tukea myös alueyhdistyksen taholta.

Mieleeni ovat jääneet monet tapaamiset ja kohtaamiset erilaisissa tilaisuuksissa, luottamusmieskollegioissa ja edunvalvontailloissa. On ollut monenlaista keskustelua ja kirjoittelua. Opettajien asiat varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ovat nousseet esille ja kantaa on otettu välillä varsin voimakkaastikin. OAJ Uusimaan hallitus teki valtuustoaloitteen kevätvaltuustoon opettajien täydennyskoulutuksen kehittämisestä ja alueyhdistyspuheenvuorossani toin esille opettajien työajan ja työmäärän kasvamisen, henkisen kuorman ja johtajavajeen vaikutukset opettajien työssäjaksamiselle. Nostin myös siinä esille täydennyskoulutuksen merkityksen työssä jaksamisen ja työhön motivoitumisen kannalta. Opettajamitoituksen ohelle ehdotin puheessani rehtorimitoitusta, joka myös nostettiin esille OAJ:n tiedotteessa valtuustoseminaarin jälkeen. Työhyvinvointi on tärkeä asia ja onneksi OAJ on nimennyt tulevan vuoden työhyvinvoinnin teemavuodeksi. Meidän tulee myös OAJ Uusimaan alueen tapahtumissa alue- ja paikallistasollakin ottaa työhyvinvointi tulevan vuoden painopisteeksi. Sen tulisi olla nyt ja jatkossakin osa jokapäiväistä kasvattajan ja opettajan työn arkea.

OAJ Uusimaan alueyhdistyksen hallitus ja sen toimintaan läheisesti liittyvät tiimit, työryhmät ja luottamusmieskollegiot ovat kaikki tehneet hienoa edunvalvontatyötä. Työaikaan, työn sisältöihin ja palkka-asioihin liittyen tehtiin alueasiamies Jari Salmisen koolle kutsumissa luottamusmieskollegioissa koontia kyselyiden ja keskustelujen kautta ja tuettiin luottamusmiehiä paikallisissa järjestelyeräneuvotteluissa. Jarin testamentti muuttui matkan varrella solidaarisuusstrategiasta edugiaksi, mutta viesti eri opettajaryhmien kunnioituksesta ja solidaarisuudesta toisiaan kohtaan säilyi samana ja jää elämään alueellemme.  Lisäksi paikallisyhdistysten hallitukset tekevät arvokasta työtä kaikkialla ympäri Uuttamaata. OAJ:n valtuutetut ja kaksi OAJ:n hallitukseen kuuluvaa jäsentämme ovat alueyhdistyksestämme tärkeä linkki keskusjärjestöömme. Ilokseni sain olla tapaamassa myös Akavan ja JUKO:n johtoa Akavatalolla vielä toukokuun viimeisellä viikolla. Verkostoituminen on tärkeää ja sitä jatkamme Suomi Areenalla Porissa tulevan lukuvuoden suunnittelun lomassa työvaliokunnan kanssa heinäkuussa. Suunnittelu jatkuu elokuun 23.-24. päivinä hallituksen suunnitteluseminaarissa Tirvassa, jolloin käydään yhdessä tulevan lukuvuoden suunnittelua uuden alueasiamiehen kanssa. Siellä voidaan myös kertoa, mitä toivomme uudelta alueasiamieheltä, puheenjohtajalta ja toisiltamme. Ylipäänsä jäsenistön kuuntelu on tärkeää, sillä edessämme on monia vaikeita asioita ja työtä on tehtävä kaikkien opettajaryhmiemme eteen. Parhaiten tuo tärkeä edunvalvontatyö onnistuu, kun pysymme yhtenäisenä joukkona ja arvostamme toinen toisiamme.

Toivotan kaikille kasvatus- ja opetustyötä tekeville ammattilaisille varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle levollista, palauttavaa ja voimaannuttavaa kesää yhdessä läheistenne kanssa. Nyt on aika juhlistaa oppilaitoksista valmistuvia ja samalla muistaa, että kaikkien näiden lasten ja nuorten onnistumisen ja elämässä selviämisen eväät on tehty suurelta osin Teidän työnne kautta.

 

Tuomo Suihkonen, OAJ:n Uudenmaan alueyhdistyksen puheenjohtaja

tuomo3.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Alueyhdistyspuheenvuoro

Keskiviikko 15.5.2019 - Tuomo Suihkonen

Arvoisat OAJ:n puheenjohtaja, valtuuston puheenjohtajisto, hallitus ja valtuustokollegat

 

Ajan aallokossa seisoo uusmaalainen kansa;

vapauden tunto sykkii lasten veressä,

valppahana vainon torjuu, oikeus turvanansa. Laulun sanat ovat yhä ajankohtaisia.

 

Tänä keväänä Suvivirren jälkeen eräs nelikymppinen kokenut ope on töissä viimeistä päivää.  Hän on työssään väsynyt ja näköalaton. Ope on pitänyt työstään ja hakeutunut kutsumuksesta alalle . Raskas työ hyvin heterogeenisessä ja oppilasmäärältään isossa luokassa, jossa on useita tehostetun ja erityisen tuen oppilaita, on lopullisesti uuvuttanut hänet. Hän haluaa työn, jossa työajan voi rajata, palkka on kohdallaan ja perheellekin jää aikaa.

 

Nyt tilanne on opettajille kuormittava. Opettajien työaika on viime vuosina paisunut kohtuuttomasti. Oppilaitoksissa kärsitään sisäilmaongelmista ja erityislasten tukitoimet ja yhteistyötahojen tapaaminen lisäävät viikoittaista työmäärää. Miten korvataan ylimääräinen työ? Miten huolehditaan siitä, että opettajan työmäärä ei kasva kohtuuttomaksi? Miten opettajan työssä jaksaminen turvataan? 

Uskomme, että opettajan työhyvinvointiin ja jaksamiseen voidaan vaikuttaa rajaamalla opettajan työhön käyttämää aikaa eli antamalla opettajalle enemmän aikaa palautua työnsä fyysisestä ja ennen kaikkea henkisestä kuormasta.  Opettajan työhön liittyvää ys-aikaa tulee suunnitella ja sitä tulee myös voida seurata yhä tarkemmin. Samalla, kun  vuosityöaikakokeiluja seurataan ja niihin osallistuvilta kerätään tietoa ja pyritään vaikuttamaan suotuisasti kokeiluun osallistuvien palkkakehitykseen, tulee myös keskittää huomiota muiden opettajien jaksamisen turvaamiseen ja työajan seuraamiseen ja rajaamiseen. Vipu on yksi apuväline siihen, mutta lisäksi OAJ:n tulee tukea alue- ja paikallistason edunvalvontaa kouluttamalla luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja työssäjaksamisen erilliskysymyksiin. Myös jäsenille tulee jakaa tietoa työajan rajaamisesta. Opettajat tarvitsevat  tukea siihen, etteivät he aja itseään arvokkaassa työssään loppuun.

Viime vuosina on tapahtunut paljon muutoksia kasvatuksen ja opetuksen alalla. Isoja, massiivisia oppilaitoksia rakennetaan ja samalla niiden hallintoa ja johtamista keskitetään. Työpaikoilla vallitsee monin paikoin johtajuusvaje. Esim. armeijassa 8 miehen ryhmää johti aina ryhmänjohtaja, jolloin mahdollistui vuorovaikutus alaisten ja esimiehen välillä. Onko meillä tätä nykyä oppilaitoksissa, kouluissa ja päiväkodeissa esimiehiä, joilla on aikaa alaisilleen, onko aikaa kohtaamisiin alaisten ja esimiesten, oppilaiden ja opettajien, opettajien ja huoltajien välillä? Monesti asiat kärjistyvät, kun ei ole aikaa saada sanotuksi, aikaa tulla kuulluksi ja ymmärretyksi, aikaa etsiä ongelmaan ratkaisu.

 

Arvoisat kuulijat

Nyt OAJ:llä on mahdollisuus vaikuttaa tulevaan maan hallitukseen niin,  että korkeasti koulutettujen opettajien pysyminen alalla turvataan ja etsitään aidosti ratkaisuja  heidän työnsä

näkyväksi tekemiseen ja ennen kaikkea työajan ja työn sisällön rajaamiseen niin, että opettajien pedagoginen osaaminen  tulee tämän tärkeän sivistystyön keskiöön. Samalla koulutyön pedagogiseen johtamiseen on panostettava. Esimiehiä ja johtajia täytyy kouluttaa ja mahdollistaa heidän alaisilleen enemmän kokemusta siitä, että esimies on läsnä ja tällä on aikaa hallinnollisten tehtävien ohella kohdata alaisiaan muutenkin kuin virallisissa kehityskeskusteluissa. OAJ on esittänyt ratkaisuksi opetusryhmien rajaamiseen opettajamitoitusta, pitäisikö nyt myös esittää rehtorimitoitusta?

Yksi konkreettinen keino opettajan työn sisällön parantamiseen ja työn mielekkääksi kokemiseen on opettajien täydennyskoulutus. Kuinka monesti tilanne on se, että opettajat käyvät koulutukset, joissa sisältö on etukäteen laadittu ja kaikille sama? Kuinka moni  pääsee vaikuttamaan koulutuksen sisältöihin tai rakentamaan omaa elinikäisen oppimisen polkuaan, jonka keskiössä olisi suunnitelmallinen täydennyskoulutus. Olemme tehneet valtuustoaloitteen opettajien täydennyskoulutuksen kehittämiseksi niin, että opettajien valinnanmahdollisuutta omaan täydennyskoulutukseensa lisätään, rakennetaan kestävämpiä koulutusrakenteita ja koulutuspolkuja ja tarjotaan opettajille mahdollisuus kouluttautua työajalla.

Työnantajat tulisi saada ymmärtämään, mikä merkitys opettajilla varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle on yleissivistyksen turvaajina koko tällä laajalla kasvatuksen ja opetuksen kentällä. Opettajuuden arvostus lähtee meistä itsestämme. Sen soisi kuitenkin näkyvän niissä konkreettisissa toimenpiteissä, joilla työnantajamme voi osoittaa arvostavansa meitä. OAJ on järjestönä keulakuva. Sen purjeen alla vain ja ainoastaan yhtenäisenä joukkona voimme auttaa yksittäistä riviopettajaa pysymään alalla  ja jatkamaan työssä, jossa sivistysvaltion tulevaisuudentekijöitä kasvatetaan. Kenties  silloin tuo yksittäinen ope voi  uusmaalaisten laulun sanoin uudelleen lausua: “Täällä kukkaan puhkeapi tiede, taidekin.”

Teemat/avainsanat: Opettajien työssä jaksaminen, työn rajaaminen, johtaminen, täydennyskoulutus, opetajuuden arvostus

Miten OAJ voi auttaa opettajia jaksamaan työssään?

 

 

1 kommentti .

Olisiko ampumahiihdon valmennuksesta hyötyä opettajien henkiselle hyvinvoinnille?

Lauantai 6.4.2019 - Jari Salminen

Pääsin alueyhdistyksen yhteistoiminnan koulutuspäivässä seuraamaan Riikka Korpisen erinomaista näkökulmaa ja tarinaa opettajan uupumisesta ja kuinka raskaasta kokemuksesta voi myös palata onnistuneesti työelämään. “Jos opettaja ei ole onnellinen, niin kukaan ei ole onnellinen.” Tälle väittämälle löytyi esityksessä myös tieteellistä näyttöä.


Uupumisen kaari oli esitellyssä yksittäistapauksessa tyypillisen pitkä. Ensimmäisistä itse havaitsemista merkeistä meni melkein kymmenen vuotta lopulliseen romahtamiseen. Tähän aikaan mahtui lukematon määrä erilaisia keinoja, joilla opettaja pyrki ratkaisemaan itse kuormittumistaan ja löytämään vaihtoehtoja, ettei kaikki olisi päätynyt siten kuten kuitenkin päättyi. Opettaja on kekseliäs luovija, jota työ varmasti vielä kouliinnuttaa entisestään, kun hän yrittää keksiä arjen ratkaisuja oppilaiden erilaisiin ongelmiin päivittäin.


Minun silmään tämän yksittäistapauksen uupumisen tekijöistä nousivat hälinä ja koulun rakennus- ja yhdistämisprosessit. Näistä väittäisin kärsivän suuren osan opettajista tälläkin hetkellä ja molemmille olisi helposti tehtävissä parannuksia, jos tahtoa löytyy. Meteli on kollegion yhteinen asia, johon koko henkilöstön on sitouduttava vakavasti. Tarvittaessa työsuojelu on pyydettävä mukaan. Koulun muutosprosessit edellyttävät taas johtamisresurssia. Jos rehtorin pitää johtaa normaalien töiden lisäksi muutostyö, joka itsessään olisi yhden henkilön työtaakka, on ennuste kaikkien työhyvinvointiin huono.


Eniten minun mieleeni painui kuitenkin esityksessä kohta, jossa opettaja kertoi miettivänsä kuinka jaksaisi syyslomaan ja sitten huomasi miettivänsä kuinka jaksaisi joululomaan ja heti loman jälkeen, että miten jaksaisi hiihtolomaan... Ja lopussa hän odotti kesälomaa, jolloin olisi aikaa palautua. Huolissaan hän oli vasta kun palautuminen työvuodesta tapahtui juhannuksen jälkeen. Ja romahdus eskaloitui tietysti siten, kun seuraavan vuoden asiat alkoivat painamaan ennen kuin palautuminen tai mieluummin toipuminen edellisestä vuodesta oli valmis.

Tuona hetkenä näin silmissäni opettajan työvuoden henkisenä ampumahiihtokilpailuna, jossa vedetään arkea limiitillä niin, että aina ampumapaikoilla palaudutaan salamannopeasti hetkeksi ja sitten taas painetaan täysillä suunnaten ajatukset kohti seuraavaa ammuntaa. Eihän sen tarkoitus ole näin olla! Opetustyö ei ole ampumahiihtokilpailuja.


Jos sinä koet yllä olevan jotenkin tutunoloiseksi, älä odota kymmentä vuotta. Muutos on tekoja oli seuraamani esityksen suurin opetus. Näitä tekoja on hyvä aloittaa esim. itsestä, opettajakollegiossa, paikallisyhdistyksessä, työsuojeluvaltuutetun ja luottamusmiehen kanssa. Edunvalvonta on tärkeää ja 2019 opettajien työhyvinvointi on nostettu yhdeksi vuoden teemoista Opetusalan ammattijärjestön tavoitteissa.


Jari Salminen

Oaj Uusimaan alueasiamies

@JariSalminen1

 

Kommentoi kirjoitusta.

Ammatti ja sivistys

Lauantai 6.4.2019 - Mona Savinainen

Viime perjantaina 29.3. järjestettiin Ammatti ja sivistys –seminaari. Tapahtumassa analysoitiin ammatillisen koulutuksen uudistuksen toimeenpanoa ja sitä, mitä seuraavalla hallituskaudella ammatillisen koulutuksen kokonaisuudelle pitäisi tehdä.  Seminaarissa eri puolueiden eduskuntavaaliehdokkaat sekä nuorisojärjestöjen edustajat esittivät näkemyksiä, kuinka ammatillista koulutusta tulisi kehittää. Ammatillisessa koulutuksessa tulee saada valmius työelämään, se ammatti. Samalla kuitenkin koulutuksen tulee taata mahdollisuudet jatko-opintoihin, se sivistys. Koulutuspolitiikka on investointi tulevaisuuteen eikä näin vähällä ei voida saada aikaan laatua, riittävää sivistystä tai ammattitaitoa. Puhutaan koulutukseen suunnatusta koulutusmiljardista, mutta mitä tällä koulutusmiljardilla, tai osalla siitä, tulisi ammatilliseen koulutukseen saada?

Nuoret ja edustajaehdokkaat olivat samaa mieltä, että seuraavan hallituskauden tavoitteena on saada pakollinen, ehkä jopa maksuton, toinen aste. Tavoitellaan myös sitä, että osaamispisteen laajuus määritellään oppituntitasolla ja opiskelijoilla on täydet koulupäivät. Lisäksi halutaan opettajamitoitus kohdilleen sekä riittävästi aikaa laadukkaaseen oppilaanohjaukseen ja HOKSin laadintaan. Lupauksissa oli myös opettajarekisteri pätevistä opettajista.

Toisaalta, kaiken tämän toteuttavat opettajat. Reformi ei ole vielä valmis, mutta myös opettajat tarvitsevat rahaa, tunteja ja koulutusta voidakseen luoda laadukkaan reformin. Muutoksessa kaivataan hallinnon sijaan pedagogista johtajuutta, sitä, että tehdään pidemmän aikavälin suunnitelmia ja arvostetaan opettajien näkemyksiä ja asiantuntijuutta. Tällä hetkellä reformin toimeenpano on pikaspurtteja vailla pitkän matkan suunnitelmaa. Opettajilta vaaditaan paljon, sillä opiskelijaryhmät ovat entistä heterogeenisempia, suurempia ja suuritarpeisempia. Reformin myötä opettajalla voi olla edessään elämänsä ensimmäinen aikuisopiskelijaryhmä – ilman minkäänlaista aikuisopetuskokemusta. Tai ne opinnot, joihin on ennen varattu aikaa 28 tuntia, on nyt ohjattava kuudessa tunnissa - tai verkossa!

Toivon edustajaehdokkaiden suuntaavaan lupauksensa (ja rahaa) opettajiin. Meillä on maailman parhaat opettajat: meistä on pidettävä huolta – annettava työkaluja, koulutusta ja ennen kaikkea työrauha. Me luomme ammatin ja sivistyksen. Toivottava lupaus olisi myös, että seuraavalla hallituskaudella ei toteuteta OPS-uudistusta, palkkajärjestelmäuudistusta, organisaatiouudistusta tai enää enää yhtään leikkauksia. Uskonko näiden lupausten ja toiveiden toteutuvan seuraavalla hallituskaudella? Tässä ei ole kysymys uskosta, vaan teoista!

Mona Savinainen

Kirjoittaja on OAJ Uudenmaan toimija ja äidinkielen opettaja, joka käyttää kohtuuttomasti sanoja toisaalta ja ihana 

MonaSavinainen.jpg

20190329_112406.jpg

 20190329_113821.jpg20190329_113827.jpg20190329_154033.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #koulutuskannattaa #eduskuntavaalit2019 #koulutusmiljardi #vaalikahvit

Sveitsin vaalitilaisuuden tunnelmat

Lauantai 23.3.2019 klo 16:28 - Jari Salminen

Oaj Uudenmaan alueyhdistyksen kevätkokouksen yhteydessä järjestimme vaalitilaisuuden, johon ilmoittautui 16 kansanedustajaehdokasta Uudenmaan vaalipiiristä. Vähän erilaisessa vaalitentissä ei hämmennetty sotesoppaa ollenkaan vaan keskityttiin #koulutusratkaisee -hengessä tehtäviin ja kysymyksiin kasvatuksesta, koulutuksesta ja tutkimuksesta.


Itselläni jäivät mieleen hissipuheet, jotka osoittivat ehdokkaiden luovuutta. Ehdokkaiden piti myydä Suomen koulutusjärjestelmä minuutissa ulkomailta saapuneelle vaikuttajaryhmälle. Vaikka pajatso oli tyhjennettävissä tasa-arvolla, korkeasti koulutetulla opettajalla ja erityisen tuen laadulla, löytyi yllättäviä saapumiskulmia juridiikasta huumoriin asti. Tehtävä oli selvästi otettu tosissaan vastaan.


Loppua kohden kilpailtiin Kahootin kanssa ja kommenttipuheenvuoroissa 16 ehdokasta osoittautui laajan #koulutusratkaisee -teeman kanssa yhtälöksi, jossa kaikkea ei ehditty sanomaan. Puheenjohtaja ja alueasiamies olivat ajoittain mikki kitalaessa järjestyksien kanssa - onneksi ehdokkaat olivat opetaustaisia. Tämän linkin avulla pääset kaikkien ehdokkaiden esittelyyn ja sieltä löytyy myös kuvat & linkki heidän omille vaalisivuille, jos haluat käydä tutustumassa ajatuksiin eilistä raapaisua syvemmältä.


Kiitos kaikille ehdokkaille ajasta ja panoksestanne illan onnistumiseen. Tehkää lyhtypylväistä kauniita. “Voitto kotiin!” ja “Paikka auringossa”, kuten ankka-analyysi sen sanoisi. Kiitos paikalla olleille hyvistä kysymyksistä, tunnelmasta ja tietysti myös sääntömääräisten asioiden hoitamisesta.


                                     

Jari Salminen

Oaj Uusimaan alueasiamies

@JariSalminen1

   

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #koulutusratkaisee, vaalit

Puheenjohtajan avaussanat Sveitsin vaalitilaisuudessa Hyvinkäällä

Perjantai 22.3.2019 klo 10:48 - Tuomo Suihkonen

Arvoisa paikalle saapunut opettajayleisö, hyvät ehdokkaat

Olette kaikki lämpimästi tervetulleita OAJ: n Uudenmaan alueyhdistyksen järjestämään #koulutus ratkaisee -eduskuntavaalitapahtumaan tänne Hyvinkään Sveitsiin.

On hienoa, että meillä on nyt paikalla asiantunteva, ammatistaan aidosti ja oikeutetusti ylpeä yleisö varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle, joka on tullut kuulemaan vastauksia siihen, millaisia päätöksiä ja satsauksia tänne paikalle saapuneet eduskuntavaaliehdokkaat olisivat valmiita tekemään kasvatuksen ja koulutuksen eteen tulevalla hallituskaudella.  

Me opettajat teemme arvokasta työtä tämän maan lasten ja nuorison sivistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi joka päivä. Teemme työtämme lastemme ja nuortemme eteen intohimolla, olemme tehtäväämme korkeasti koulutettuja ja haluamme jatkuvasti päivittää osaamistamme, pysyä ajan hermoilla ja katsoa myös tulevaisuuteen. Opettajan työssä toimimme kasvattajina ja esikuvina lapsillemme ja nuorillemme, teemme siis hyvin arvokasta työtä. Sitä työtä ei joka päivä lasketa rahassa, mutta sen työn vaikutukset näkyvät taatusti tulevaisuudessa, hyvinkin pitkässä juoksussa, elleivät nykyiset ja ennen kaikkea tulevat päättäjät juuri nyt panosta järkevillä päätöksillään kasvatuksen, opetuksen, taiteen ja tutkimuksenkin riittävään kehittämiseen.

Tulevien päättäjien käsissä ovat kasvatuksen ja opetuksen kehittämiseksi tarvittavien resurssien luominen esim. järkevämmällä opettajamitoituksella ja panostamalla esim. erityisopetukseen, opettajien täydennyskoulutukseen  ja yleisen oppivelvollisuuden pidentämiseen joustavasti 5-vuotiaiden esiopetuksesta toiselle asteelle sekä monilla muillakin OAJ:n tarjoamilla järkiratkaisuilla, jotta yhdessä voisimme luoda tästä yhteiskunnasta kasvattajille, opettajille, oppilaille ja huoltajille kasvatus- ja koulutusmyönteisen.   

 

Hyvä yleisö, hyvät ehdokkaat

Nyt olemme kiinnostuneita kuulemaan tänne paikalle saapuneita ehdokkaita, jotka kaikki pyrkivät tänä tärkeänä keväänä 2019 eduskuntaan. Paikalle on saapunut 85 opettajaa Uudenmaan eri kolkista Raaseporista Loviisaan ulottuvalta alueelta, johon kuuluu varhaiskasvatuksen, yleissivistäviä ja ammatillisia opettajia yht n. 7600 opettajaa. Lisäksi Pääkaupunkiseudun 16 000 opettajaa on tietoisia tapahtumastamme ja osa heistä on täälläkin mukana. Teillä, hyvät ehdokkaat on tärkeä paikka juuri nyt vakuuttaa nämä potentiaaliset äänestäjänne, siis 7600 opettajaa tässä tilaisuudessa edustava, ammattitaitoinen opettajayleisö. Toivotan ehdokkaille onnea tähän uusmaalaisten opettajien tenttiin ja vielä kerran tervetuloa kaikki mukaan iltaamme.

 

Tuomo Suihkonen

Oaj Uusimaan puheenjohtaja

Vaalitilaisuus2019_TuomoSuihkonen.jpg

Kuva: Jari Hourula

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #koulutusratkaisee #eduskuntavaalit

Silipatisippaa

Maanantai 4.3.2019 klo 12:22 - Jari Salminen

Yksi luokanopettaja murehti kasvavaa silipatisipan määrää työpäivässä. Silipatisippa on mielestäni osuva ilmaus sille kaikelle muulle työlle, mitä opettajan ja koulun päivään nykyisin kuuluu itse opettamisen lisäksi. Opettajainhuoneessa laskimme yhteen niitä ammattitaitoja ja koulutuksia, joita opettaja päivittäin tarvitsisi ja siitä listasta tuli silipatisipan pitkä.


Miten tämä vaikuttaa opettajien työssäjaksamiseen? Opettajien jaksaminen on ollut viime aikoina paljon esillä - ja aiheesta. Silipatisipan lajiominaisuuksiin kuuluvat aikavarkaus, ennakoimattomuus ja turvattomuus. Sen vastakohdaksi voisi määritellä koulun rituaalit ja perinteet, joiden elintila on hyvää vauhtia kaventumassa ja niistä on pian tulossa uhanalainen osa koulupäivää. Ne ovat kuitenkin koulupäivän rauhallisuutta ja turvallisuuden tunnetta kasvattavia elementtejä.


Itse heräsin silipatisippa-ilmiöön ongelmana 2000-luvun alkuvuosina kyläkoulussa, kun yhdessä pohdimme milloin on viimeksi ollut ihan tavallinen koulupäivä ilman yhtään muutosta tai poikkeusta lukujärjestyksen tavoittelemaan päivärytmiin. Aika pitkälle piti päiviä laskea jo silloin, ja tänään ongelma on paisunut uskoakseni entisestään. Silipatisippa syö sekä opettajien työssäjaksamista että oppilaiden turvallista oppimisympäristöä. Näin tapahtuu, vaikka yksittäisten tempausten ja tapahtumien laatu ja tavoitteet olivat kuinka yleviä ja koulun opetussuunnitelmaakin tukevia. Poikkeuksien summa on merkittävä tekijä, joka erityisesti rehtorien tulisi tiedostaa vastatessaan koulun toiminnan suunnittelusta. Jos kaikkeen hyvään lähtee mukaan, voi lopputuloksen summa olla vaikutuksiltaan negatiivinen.


Opettajan työ ja lapsen koulupäivä muuttuvat myös jatkossa. Silipatisippa ei tule katoamaan, mutta sen lisääntymistä pitäisi pystyä hallitsemaan ja tunnistamaan sen vaikutuksia koulun arkeen. Toivottavasti syksyllä alkaneista perusopetuksen vuosityöaikakokeiluista saadaan kokemusperäistä aineistoa siihen, kuinka opettajien työssäjaksamista voidaan tukea työehdoilla. Mutta kuka kantaisi huolta lapsien tutusta ja turvallisesta peruskoulun päivästä? Vuosityöaikakokeiluista voi lukea lisää Opettaja-lehden sivuilta ja lasten puolesta kannustaisin kaikkia kollegoja taisteluun tavallisen koulupäivän puolesta.

Jari Salminen

OAJ Uudenmaan alueasiamies

@JariSalminen1

jarisagrapieni80.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työhyvinvointi, työssä jaksaminen

Vanhemmat kirjoitukset »