Blogi

Puheenjohtajan kevätkirje

Perjantai 31.5.2019 - Tuomo Suihkonen

Arvoisa OAJ:n Uusimaan hallitus, arvoisat uusmaalaiset opettajat

Ensimmäinen lukukausi OAJ:n Uudenmaan puheenjohtajana on nyt vaihtumassa kesään. Monella teistä ovat jo ajatukset tulevassa kesässä lomasuunnitelmineen ja niin kuuluukin olla. Kevätjuhlallisuuksien keskellä  voi vielä hieman suunnata ajatukset kuluneeseen kevätlukukauteen ennen kuin aloittaa palautumisen ja rentoutumisen jaksaakseen taas kesälomien jälkeen jatkaa tärkeää kasvatus- ja opetustyötä lastemme ja nuortemme parhaaksi.

Itselleni jäi tästä puolivuotisjaksosta mieleen erityisesti OAJ Uusimaan #koulutusratkaisee-eduskuntavaalitapahtuma Hyvinkään Sveitsissä, jolloin saimme kerättyä lähes 100-päisen opettajayleisön eteen 17 pääosin opettajataustaista eduskuntavaaliehdokasta alueeltamme. Tilaisuus oli osoitus siitä, että vaikuttaminen kasvatuksen, koulutuksen, tutkimuksen ja taiteenkin eteen kiinnostaa ja sen eteen ollaan valmiita yhdessä tekemään töitä. Toinen hieno hetki oli tavata saman suuruinen ja vähintään yhtä aktiivinen yhteysopettajayleisö jälleen Hyvinkäällä yhteysopettajakoulutuksessa, jonne myös Olli Luukkainen saapui kertomaan opettajien edunvalvonnasta, tulevasta neuvottelukierroksesta ja siihen valmistautumisesta ja vuosityöaikakokeiluista. OAJ:n työmarkkina-asiamies Laura Nurminen jatkoi seuraavan päivänä perusopetuksen vuosityöaikakokeiluista ja lisäksi varhaiskasvatuksen ja ammatillisten opettajien asiat olivat esillä näiden tärkeiden opettajaryhmien kokoontuessa omiin edunvalvontaosuuksiinsa. Yhteysopettajat ovat meille kaikille tärkeitä avainhenkilöitä. Heidän toimintansa viestinviejinä ja jäsenistön aktivoijina paikallisyhdistysten ja jäsenistön välissä on ihailtavaa ja arvostettavaa. Alueyhdistykselle on tärkeää kohdata yhteysopettajat jokavuotisissa koulutuksissa ja paikallisyhdistysten tehtävä yhteysopettajaorganisaation aktivoijana on tärkeä ja sitä tulee voida tukea myös alueyhdistyksen taholta.

Mieleeni ovat jääneet monet tapaamiset ja kohtaamiset erilaisissa tilaisuuksissa, luottamusmieskollegioissa ja edunvalvontailloissa. On ollut monenlaista keskustelua ja kirjoittelua. Opettajien asiat varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ovat nousseet esille ja kantaa on otettu välillä varsin voimakkaastikin. OAJ Uusimaan hallitus teki valtuustoaloitteen kevätvaltuustoon opettajien täydennyskoulutuksen kehittämisestä ja alueyhdistyspuheenvuorossani toin esille opettajien työajan ja työmäärän kasvamisen, henkisen kuorman ja johtajavajeen vaikutukset opettajien työssäjaksamiselle. Nostin myös siinä esille täydennyskoulutuksen merkityksen työssä jaksamisen ja työhön motivoitumisen kannalta. Opettajamitoituksen ohelle ehdotin puheessani rehtorimitoitusta, joka myös nostettiin esille OAJ:n tiedotteessa valtuustoseminaarin jälkeen. Työhyvinvointi on tärkeä asia ja onneksi OAJ on nimennyt tulevan vuoden työhyvinvoinnin teemavuodeksi. Meidän tulee myös OAJ Uusimaan alueen tapahtumissa alue- ja paikallistasollakin ottaa työhyvinvointi tulevan vuoden painopisteeksi. Sen tulisi olla nyt ja jatkossakin osa jokapäiväistä kasvattajan ja opettajan työn arkea.

OAJ Uusimaan alueyhdistyksen hallitus ja sen toimintaan läheisesti liittyvät tiimit, työryhmät ja luottamusmieskollegiot ovat kaikki tehneet hienoa edunvalvontatyötä. Työaikaan, työn sisältöihin ja palkka-asioihin liittyen tehtiin alueasiamies Jari Salmisen koolle kutsumissa luottamusmieskollegioissa koontia kyselyiden ja keskustelujen kautta ja tuettiin luottamusmiehiä paikallisissa järjestelyeräneuvotteluissa. Jarin testamentti muuttui matkan varrella solidaarisuusstrategiasta edugiaksi, mutta viesti eri opettajaryhmien kunnioituksesta ja solidaarisuudesta toisiaan kohtaan säilyi samana ja jää elämään alueellemme.  Lisäksi paikallisyhdistysten hallitukset tekevät arvokasta työtä kaikkialla ympäri Uuttamaata. OAJ:n valtuutetut ja kaksi OAJ:n hallitukseen kuuluvaa jäsentämme ovat alueyhdistyksestämme tärkeä linkki keskusjärjestöömme. Ilokseni sain olla tapaamassa myös Akavan ja JUKO:n johtoa Akavatalolla vielä toukokuun viimeisellä viikolla. Verkostoituminen on tärkeää ja sitä jatkamme Suomi Areenalla Porissa tulevan lukuvuoden suunnittelun lomassa työvaliokunnan kanssa heinäkuussa. Suunnittelu jatkuu elokuun 23.-24. päivinä hallituksen suunnitteluseminaarissa Tirvassa, jolloin käydään yhdessä tulevan lukuvuoden suunnittelua uuden alueasiamiehen kanssa. Siellä voidaan myös kertoa, mitä toivomme uudelta alueasiamieheltä, puheenjohtajalta ja toisiltamme. Ylipäänsä jäsenistön kuuntelu on tärkeää, sillä edessämme on monia vaikeita asioita ja työtä on tehtävä kaikkien opettajaryhmiemme eteen. Parhaiten tuo tärkeä edunvalvontatyö onnistuu, kun pysymme yhtenäisenä joukkona ja arvostamme toinen toisiamme.

Toivotan kaikille kasvatus- ja opetustyötä tekeville ammattilaisille varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle levollista, palauttavaa ja voimaannuttavaa kesää yhdessä läheistenne kanssa. Nyt on aika juhlistaa oppilaitoksista valmistuvia ja samalla muistaa, että kaikkien näiden lasten ja nuorten onnistumisen ja elämässä selviämisen eväät on tehty suurelta osin Teidän työnne kautta.

 

Tuomo Suihkonen, OAJ:n Uudenmaan alueyhdistyksen puheenjohtaja

tuomo3.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Alueyhdistyspuheenvuoro

Keskiviikko 15.5.2019 - Tuomo Suihkonen

Arvoisat OAJ:n puheenjohtaja, valtuuston puheenjohtajisto, hallitus ja valtuustokollegat

 

Ajan aallokossa seisoo uusmaalainen kansa;

vapauden tunto sykkii lasten veressä,

valppahana vainon torjuu, oikeus turvanansa. Laulun sanat ovat yhä ajankohtaisia.

 

Tänä keväänä Suvivirren jälkeen eräs nelikymppinen kokenut ope on töissä viimeistä päivää.  Hän on työssään väsynyt ja näköalaton. Ope on pitänyt työstään ja hakeutunut kutsumuksesta alalle . Raskas työ hyvin heterogeenisessä ja oppilasmäärältään isossa luokassa, jossa on useita tehostetun ja erityisen tuen oppilaita, on lopullisesti uuvuttanut hänet. Hän haluaa työn, jossa työajan voi rajata, palkka on kohdallaan ja perheellekin jää aikaa.

 

Nyt tilanne on opettajille kuormittava. Opettajien työaika on viime vuosina paisunut kohtuuttomasti. Oppilaitoksissa kärsitään sisäilmaongelmista ja erityislasten tukitoimet ja yhteistyötahojen tapaaminen lisäävät viikoittaista työmäärää. Miten korvataan ylimääräinen työ? Miten huolehditaan siitä, että opettajan työmäärä ei kasva kohtuuttomaksi? Miten opettajan työssä jaksaminen turvataan? 

Uskomme, että opettajan työhyvinvointiin ja jaksamiseen voidaan vaikuttaa rajaamalla opettajan työhön käyttämää aikaa eli antamalla opettajalle enemmän aikaa palautua työnsä fyysisestä ja ennen kaikkea henkisestä kuormasta.  Opettajan työhön liittyvää ys-aikaa tulee suunnitella ja sitä tulee myös voida seurata yhä tarkemmin. Samalla, kun  vuosityöaikakokeiluja seurataan ja niihin osallistuvilta kerätään tietoa ja pyritään vaikuttamaan suotuisasti kokeiluun osallistuvien palkkakehitykseen, tulee myös keskittää huomiota muiden opettajien jaksamisen turvaamiseen ja työajan seuraamiseen ja rajaamiseen. Vipu on yksi apuväline siihen, mutta lisäksi OAJ:n tulee tukea alue- ja paikallistason edunvalvontaa kouluttamalla luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja työssäjaksamisen erilliskysymyksiin. Myös jäsenille tulee jakaa tietoa työajan rajaamisesta. Opettajat tarvitsevat  tukea siihen, etteivät he aja itseään arvokkaassa työssään loppuun.

Viime vuosina on tapahtunut paljon muutoksia kasvatuksen ja opetuksen alalla. Isoja, massiivisia oppilaitoksia rakennetaan ja samalla niiden hallintoa ja johtamista keskitetään. Työpaikoilla vallitsee monin paikoin johtajuusvaje. Esim. armeijassa 8 miehen ryhmää johti aina ryhmänjohtaja, jolloin mahdollistui vuorovaikutus alaisten ja esimiehen välillä. Onko meillä tätä nykyä oppilaitoksissa, kouluissa ja päiväkodeissa esimiehiä, joilla on aikaa alaisilleen, onko aikaa kohtaamisiin alaisten ja esimiesten, oppilaiden ja opettajien, opettajien ja huoltajien välillä? Monesti asiat kärjistyvät, kun ei ole aikaa saada sanotuksi, aikaa tulla kuulluksi ja ymmärretyksi, aikaa etsiä ongelmaan ratkaisu.

 

Arvoisat kuulijat

Nyt OAJ:llä on mahdollisuus vaikuttaa tulevaan maan hallitukseen niin,  että korkeasti koulutettujen opettajien pysyminen alalla turvataan ja etsitään aidosti ratkaisuja  heidän työnsä

näkyväksi tekemiseen ja ennen kaikkea työajan ja työn sisällön rajaamiseen niin, että opettajien pedagoginen osaaminen  tulee tämän tärkeän sivistystyön keskiöön. Samalla koulutyön pedagogiseen johtamiseen on panostettava. Esimiehiä ja johtajia täytyy kouluttaa ja mahdollistaa heidän alaisilleen enemmän kokemusta siitä, että esimies on läsnä ja tällä on aikaa hallinnollisten tehtävien ohella kohdata alaisiaan muutenkin kuin virallisissa kehityskeskusteluissa. OAJ on esittänyt ratkaisuksi opetusryhmien rajaamiseen opettajamitoitusta, pitäisikö nyt myös esittää rehtorimitoitusta?

Yksi konkreettinen keino opettajan työn sisällön parantamiseen ja työn mielekkääksi kokemiseen on opettajien täydennyskoulutus. Kuinka monesti tilanne on se, että opettajat käyvät koulutukset, joissa sisältö on etukäteen laadittu ja kaikille sama? Kuinka moni  pääsee vaikuttamaan koulutuksen sisältöihin tai rakentamaan omaa elinikäisen oppimisen polkuaan, jonka keskiössä olisi suunnitelmallinen täydennyskoulutus. Olemme tehneet valtuustoaloitteen opettajien täydennyskoulutuksen kehittämiseksi niin, että opettajien valinnanmahdollisuutta omaan täydennyskoulutukseensa lisätään, rakennetaan kestävämpiä koulutusrakenteita ja koulutuspolkuja ja tarjotaan opettajille mahdollisuus kouluttautua työajalla.

Työnantajat tulisi saada ymmärtämään, mikä merkitys opettajilla varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle on yleissivistyksen turvaajina koko tällä laajalla kasvatuksen ja opetuksen kentällä. Opettajuuden arvostus lähtee meistä itsestämme. Sen soisi kuitenkin näkyvän niissä konkreettisissa toimenpiteissä, joilla työnantajamme voi osoittaa arvostavansa meitä. OAJ on järjestönä keulakuva. Sen purjeen alla vain ja ainoastaan yhtenäisenä joukkona voimme auttaa yksittäistä riviopettajaa pysymään alalla  ja jatkamaan työssä, jossa sivistysvaltion tulevaisuudentekijöitä kasvatetaan. Kenties  silloin tuo yksittäinen ope voi  uusmaalaisten laulun sanoin uudelleen lausua: “Täällä kukkaan puhkeapi tiede, taidekin.”

Teemat/avainsanat: Opettajien työssä jaksaminen, työn rajaaminen, johtaminen, täydennyskoulutus, opetajuuden arvostus

Miten OAJ voi auttaa opettajia jaksamaan työssään?

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Olisiko ampumahiihdon valmennuksesta hyötyä opettajien henkiselle hyvinvoinnille?

Lauantai 6.4.2019 - Jari Salminen

Pääsin alueyhdistyksen yhteistoiminnan koulutuspäivässä seuraamaan Riikka Korpisen erinomaista näkökulmaa ja tarinaa opettajan uupumisesta ja kuinka raskaasta kokemuksesta voi myös palata onnistuneesti työelämään. “Jos opettaja ei ole onnellinen, niin kukaan ei ole onnellinen.” Tälle väittämälle löytyi esityksessä myös tieteellistä näyttöä.


Uupumisen kaari oli esitellyssä yksittäistapauksessa tyypillisen pitkä. Ensimmäisistä itse havaitsemista merkeistä meni melkein kymmenen vuotta lopulliseen romahtamiseen. Tähän aikaan mahtui lukematon määrä erilaisia keinoja, joilla opettaja pyrki ratkaisemaan itse kuormittumistaan ja löytämään vaihtoehtoja, ettei kaikki olisi päätynyt siten kuten kuitenkin päättyi. Opettaja on kekseliäs luovija, jota työ varmasti vielä kouliinnuttaa entisestään, kun hän yrittää keksiä arjen ratkaisuja oppilaiden erilaisiin ongelmiin päivittäin.


Minun silmään tämän yksittäistapauksen uupumisen tekijöistä nousivat hälinä ja koulun rakennus- ja yhdistämisprosessit. Näistä väittäisin kärsivän suuren osan opettajista tälläkin hetkellä ja molemmille olisi helposti tehtävissä parannuksia, jos tahtoa löytyy. Meteli on kollegion yhteinen asia, johon koko henkilöstön on sitouduttava vakavasti. Tarvittaessa työsuojelu on pyydettävä mukaan. Koulun muutosprosessit edellyttävät taas johtamisresurssia. Jos rehtorin pitää johtaa normaalien töiden lisäksi muutostyö, joka itsessään olisi yhden henkilön työtaakka, on ennuste kaikkien työhyvinvointiin huono.


Eniten minun mieleeni painui kuitenkin esityksessä kohta, jossa opettaja kertoi miettivänsä kuinka jaksaisi syyslomaan ja sitten huomasi miettivänsä kuinka jaksaisi joululomaan ja heti loman jälkeen, että miten jaksaisi hiihtolomaan... Ja lopussa hän odotti kesälomaa, jolloin olisi aikaa palautua. Huolissaan hän oli vasta kun palautuminen työvuodesta tapahtui juhannuksen jälkeen. Ja romahdus eskaloitui tietysti siten, kun seuraavan vuoden asiat alkoivat painamaan ennen kuin palautuminen tai mieluummin toipuminen edellisestä vuodesta oli valmis.

Tuona hetkenä näin silmissäni opettajan työvuoden henkisenä ampumahiihtokilpailuna, jossa vedetään arkea limiitillä niin, että aina ampumapaikoilla palaudutaan salamannopeasti hetkeksi ja sitten taas painetaan täysillä suunnaten ajatukset kohti seuraavaa ammuntaa. Eihän sen tarkoitus ole näin olla! Opetustyö ei ole ampumahiihtokilpailuja.


Jos sinä koet yllä olevan jotenkin tutunoloiseksi, älä odota kymmentä vuotta. Muutos on tekoja oli seuraamani esityksen suurin opetus. Näitä tekoja on hyvä aloittaa esim. itsestä, opettajakollegiossa, paikallisyhdistyksessä, työsuojeluvaltuutetun ja luottamusmiehen kanssa. Edunvalvonta on tärkeää ja 2019 opettajien työhyvinvointi on nostettu yhdeksi vuoden teemoista Opetusalan ammattijärjestön tavoitteissa.


Jari Salminen

Oaj Uusimaan alueasiamies

@JariSalminen1

 

Kommentoi kirjoitusta.

Ammatti ja sivistys

Lauantai 6.4.2019 - Mona Savinainen

Viime perjantaina 29.3. järjestettiin Ammatti ja sivistys –seminaari. Tapahtumassa analysoitiin ammatillisen koulutuksen uudistuksen toimeenpanoa ja sitä, mitä seuraavalla hallituskaudella ammatillisen koulutuksen kokonaisuudelle pitäisi tehdä.  Seminaarissa eri puolueiden eduskuntavaaliehdokkaat sekä nuorisojärjestöjen edustajat esittivät näkemyksiä, kuinka ammatillista koulutusta tulisi kehittää. Ammatillisessa koulutuksessa tulee saada valmius työelämään, se ammatti. Samalla kuitenkin koulutuksen tulee taata mahdollisuudet jatko-opintoihin, se sivistys. Koulutuspolitiikka on investointi tulevaisuuteen eikä näin vähällä ei voida saada aikaan laatua, riittävää sivistystä tai ammattitaitoa. Puhutaan koulutukseen suunnatusta koulutusmiljardista, mutta mitä tällä koulutusmiljardilla, tai osalla siitä, tulisi ammatilliseen koulutukseen saada?

Nuoret ja edustajaehdokkaat olivat samaa mieltä, että seuraavan hallituskauden tavoitteena on saada pakollinen, ehkä jopa maksuton, toinen aste. Tavoitellaan myös sitä, että osaamispisteen laajuus määritellään oppituntitasolla ja opiskelijoilla on täydet koulupäivät. Lisäksi halutaan opettajamitoitus kohdilleen sekä riittävästi aikaa laadukkaaseen oppilaanohjaukseen ja HOKSin laadintaan. Lupauksissa oli myös opettajarekisteri pätevistä opettajista.

Toisaalta, kaiken tämän toteuttavat opettajat. Reformi ei ole vielä valmis, mutta myös opettajat tarvitsevat rahaa, tunteja ja koulutusta voidakseen luoda laadukkaan reformin. Muutoksessa kaivataan hallinnon sijaan pedagogista johtajuutta, sitä, että tehdään pidemmän aikavälin suunnitelmia ja arvostetaan opettajien näkemyksiä ja asiantuntijuutta. Tällä hetkellä reformin toimeenpano on pikaspurtteja vailla pitkän matkan suunnitelmaa. Opettajilta vaaditaan paljon, sillä opiskelijaryhmät ovat entistä heterogeenisempia, suurempia ja suuritarpeisempia. Reformin myötä opettajalla voi olla edessään elämänsä ensimmäinen aikuisopiskelijaryhmä – ilman minkäänlaista aikuisopetuskokemusta. Tai ne opinnot, joihin on ennen varattu aikaa 28 tuntia, on nyt ohjattava kuudessa tunnissa - tai verkossa!

Toivon edustajaehdokkaiden suuntaavaan lupauksensa (ja rahaa) opettajiin. Meillä on maailman parhaat opettajat: meistä on pidettävä huolta – annettava työkaluja, koulutusta ja ennen kaikkea työrauha. Me luomme ammatin ja sivistyksen. Toivottava lupaus olisi myös, että seuraavalla hallituskaudella ei toteuteta OPS-uudistusta, palkkajärjestelmäuudistusta, organisaatiouudistusta tai enää enää yhtään leikkauksia. Uskonko näiden lupausten ja toiveiden toteutuvan seuraavalla hallituskaudella? Tässä ei ole kysymys uskosta, vaan teoista!

Mona Savinainen

Kirjoittaja on OAJ Uudenmaan toimija ja äidinkielen opettaja, joka käyttää kohtuuttomasti sanoja toisaalta ja ihana 

MonaSavinainen.jpg

20190329_112406.jpg

 20190329_113821.jpg20190329_113827.jpg20190329_154033.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #koulutuskannattaa #eduskuntavaalit2019 #koulutusmiljardi #vaalikahvit

Sveitsin vaalitilaisuuden tunnelmat

Lauantai 23.3.2019 klo 16:28 - Jari Salminen

Oaj Uudenmaan alueyhdistyksen kevätkokouksen yhteydessä järjestimme vaalitilaisuuden, johon ilmoittautui 16 kansanedustajaehdokasta Uudenmaan vaalipiiristä. Vähän erilaisessa vaalitentissä ei hämmennetty sotesoppaa ollenkaan vaan keskityttiin #koulutusratkaisee -hengessä tehtäviin ja kysymyksiin kasvatuksesta, koulutuksesta ja tutkimuksesta.


Itselläni jäivät mieleen hissipuheet, jotka osoittivat ehdokkaiden luovuutta. Ehdokkaiden piti myydä Suomen koulutusjärjestelmä minuutissa ulkomailta saapuneelle vaikuttajaryhmälle. Vaikka pajatso oli tyhjennettävissä tasa-arvolla, korkeasti koulutetulla opettajalla ja erityisen tuen laadulla, löytyi yllättäviä saapumiskulmia juridiikasta huumoriin asti. Tehtävä oli selvästi otettu tosissaan vastaan.


Loppua kohden kilpailtiin Kahootin kanssa ja kommenttipuheenvuoroissa 16 ehdokasta osoittautui laajan #koulutusratkaisee -teeman kanssa yhtälöksi, jossa kaikkea ei ehditty sanomaan. Puheenjohtaja ja alueasiamies olivat ajoittain mikki kitalaessa järjestyksien kanssa - onneksi ehdokkaat olivat opetaustaisia. Tämän linkin avulla pääset kaikkien ehdokkaiden esittelyyn ja sieltä löytyy myös kuvat & linkki heidän omille vaalisivuille, jos haluat käydä tutustumassa ajatuksiin eilistä raapaisua syvemmältä.


Kiitos kaikille ehdokkaille ajasta ja panoksestanne illan onnistumiseen. Tehkää lyhtypylväistä kauniita. “Voitto kotiin!” ja “Paikka auringossa”, kuten ankka-analyysi sen sanoisi. Kiitos paikalla olleille hyvistä kysymyksistä, tunnelmasta ja tietysti myös sääntömääräisten asioiden hoitamisesta.


                                     

Jari Salminen

Oaj Uusimaan alueasiamies

@JariSalminen1

   

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #koulutusratkaisee, vaalit

Puheenjohtajan avaussanat Sveitsin vaalitilaisuudessa Hyvinkäällä

Perjantai 22.3.2019 klo 10:48 - Tuomo Suihkonen

Arvoisa paikalle saapunut opettajayleisö, hyvät ehdokkaat

Olette kaikki lämpimästi tervetulleita OAJ: n Uudenmaan alueyhdistyksen järjestämään #koulutus ratkaisee -eduskuntavaalitapahtumaan tänne Hyvinkään Sveitsiin.

On hienoa, että meillä on nyt paikalla asiantunteva, ammatistaan aidosti ja oikeutetusti ylpeä yleisö varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle, joka on tullut kuulemaan vastauksia siihen, millaisia päätöksiä ja satsauksia tänne paikalle saapuneet eduskuntavaaliehdokkaat olisivat valmiita tekemään kasvatuksen ja koulutuksen eteen tulevalla hallituskaudella.  

Me opettajat teemme arvokasta työtä tämän maan lasten ja nuorison sivistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi joka päivä. Teemme työtämme lastemme ja nuortemme eteen intohimolla, olemme tehtäväämme korkeasti koulutettuja ja haluamme jatkuvasti päivittää osaamistamme, pysyä ajan hermoilla ja katsoa myös tulevaisuuteen. Opettajan työssä toimimme kasvattajina ja esikuvina lapsillemme ja nuorillemme, teemme siis hyvin arvokasta työtä. Sitä työtä ei joka päivä lasketa rahassa, mutta sen työn vaikutukset näkyvät taatusti tulevaisuudessa, hyvinkin pitkässä juoksussa, elleivät nykyiset ja ennen kaikkea tulevat päättäjät juuri nyt panosta järkevillä päätöksillään kasvatuksen, opetuksen, taiteen ja tutkimuksenkin riittävään kehittämiseen.

Tulevien päättäjien käsissä ovat kasvatuksen ja opetuksen kehittämiseksi tarvittavien resurssien luominen esim. järkevämmällä opettajamitoituksella ja panostamalla esim. erityisopetukseen, opettajien täydennyskoulutukseen  ja yleisen oppivelvollisuuden pidentämiseen joustavasti 5-vuotiaiden esiopetuksesta toiselle asteelle sekä monilla muillakin OAJ:n tarjoamilla järkiratkaisuilla, jotta yhdessä voisimme luoda tästä yhteiskunnasta kasvattajille, opettajille, oppilaille ja huoltajille kasvatus- ja koulutusmyönteisen.   

 

Hyvä yleisö, hyvät ehdokkaat

Nyt olemme kiinnostuneita kuulemaan tänne paikalle saapuneita ehdokkaita, jotka kaikki pyrkivät tänä tärkeänä keväänä 2019 eduskuntaan. Paikalle on saapunut 85 opettajaa Uudenmaan eri kolkista Raaseporista Loviisaan ulottuvalta alueelta, johon kuuluu varhaiskasvatuksen, yleissivistäviä ja ammatillisia opettajia yht n. 7600 opettajaa. Lisäksi Pääkaupunkiseudun 16 000 opettajaa on tietoisia tapahtumastamme ja osa heistä on täälläkin mukana. Teillä, hyvät ehdokkaat on tärkeä paikka juuri nyt vakuuttaa nämä potentiaaliset äänestäjänne, siis 7600 opettajaa tässä tilaisuudessa edustava, ammattitaitoinen opettajayleisö. Toivotan ehdokkaille onnea tähän uusmaalaisten opettajien tenttiin ja vielä kerran tervetuloa kaikki mukaan iltaamme.

 

Tuomo Suihkonen

Oaj Uusimaan puheenjohtaja

Vaalitilaisuus2019_TuomoSuihkonen.jpg

Kuva: Jari Hourula

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #koulutusratkaisee #eduskuntavaalit

Silipatisippaa

Maanantai 4.3.2019 klo 12:22 - Jari Salminen

Yksi luokanopettaja murehti kasvavaa silipatisipan määrää työpäivässä. Silipatisippa on mielestäni osuva ilmaus sille kaikelle muulle työlle, mitä opettajan ja koulun päivään nykyisin kuuluu itse opettamisen lisäksi. Opettajainhuoneessa laskimme yhteen niitä ammattitaitoja ja koulutuksia, joita opettaja päivittäin tarvitsisi ja siitä listasta tuli silipatisipan pitkä.


Miten tämä vaikuttaa opettajien työssäjaksamiseen? Opettajien jaksaminen on ollut viime aikoina paljon esillä - ja aiheesta. Silipatisipan lajiominaisuuksiin kuuluvat aikavarkaus, ennakoimattomuus ja turvattomuus. Sen vastakohdaksi voisi määritellä koulun rituaalit ja perinteet, joiden elintila on hyvää vauhtia kaventumassa ja niistä on pian tulossa uhanalainen osa koulupäivää. Ne ovat kuitenkin koulupäivän rauhallisuutta ja turvallisuuden tunnetta kasvattavia elementtejä.


Itse heräsin silipatisippa-ilmiöön ongelmana 2000-luvun alkuvuosina kyläkoulussa, kun yhdessä pohdimme milloin on viimeksi ollut ihan tavallinen koulupäivä ilman yhtään muutosta tai poikkeusta lukujärjestyksen tavoittelemaan päivärytmiin. Aika pitkälle piti päiviä laskea jo silloin, ja tänään ongelma on paisunut uskoakseni entisestään. Silipatisippa syö sekä opettajien työssäjaksamista että oppilaiden turvallista oppimisympäristöä. Näin tapahtuu, vaikka yksittäisten tempausten ja tapahtumien laatu ja tavoitteet olivat kuinka yleviä ja koulun opetussuunnitelmaakin tukevia. Poikkeuksien summa on merkittävä tekijä, joka erityisesti rehtorien tulisi tiedostaa vastatessaan koulun toiminnan suunnittelusta. Jos kaikkeen hyvään lähtee mukaan, voi lopputuloksen summa olla vaikutuksiltaan negatiivinen.


Opettajan työ ja lapsen koulupäivä muuttuvat myös jatkossa. Silipatisippa ei tule katoamaan, mutta sen lisääntymistä pitäisi pystyä hallitsemaan ja tunnistamaan sen vaikutuksia koulun arkeen. Toivottavasti syksyllä alkaneista perusopetuksen vuosityöaikakokeiluista saadaan kokemusperäistä aineistoa siihen, kuinka opettajien työssäjaksamista voidaan tukea työehdoilla. Mutta kuka kantaisi huolta lapsien tutusta ja turvallisesta peruskoulun päivästä? Vuosityöaikakokeiluista voi lukea lisää Opettaja-lehden sivuilta ja lasten puolesta kannustaisin kaikkia kollegoja taisteluun tavallisen koulupäivän puolesta.

Jari Salminen

OAJ Uudenmaan alueasiamies

@JariSalminen1

jarisagrapieni80.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työhyvinvointi, työssä jaksaminen

Arvoisat OAJ Uusimaan väki ja opettajat varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle

Tiistai 8.1.2019 klo 8:22

1.1.2019 alkoi minun puheenjohtajakauteni OAJ Uusimaan alueyhdistyksessä. Edellinen puheenjohtaja  Markku Tikkanen ehti olla OAJ Uusimaan puheenjohtajana aina alueyhdistyksen perustamisesta vuoden 2011 syksystä alkaen ja sitäkin ennen hän toimi Länsi-Uudenmaan YSI-piirin puheenjohtajana. Nyt OAJ Uusimaan jäseninä on yli 7800 varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukion ja ammatillisen puolen opettajaa ja alueemme ulottuu tätä nykyä Hangosta Loviisaan asti. Yhdistykseemme kuuluu myös FSL:ään kuuluvia ruotsinkielisiä opettajia ja OAJ:n valtuustossa on 11 OAJ Uusimaan alueelta viime kevään valtuustovaaleissa valittua valtuutettua. OAJ:n hallituksessa alueyhdistystämme edustavat Kirsi Contursi ja Maarit Rahkola.

 

Uusi vuosi 2019 käynnistyy uuden hallituksen järjestäytymiskokouksella la 19.1. Helsingissä, jolloin muodostamme ammattiyhdistystoimintamme kannalta tärkeät tiimit: edunvalvontatiimin, viestintätiimin ja koulutustiimin, joiden lisäksi työvaliokunta, työryhmät ja luottamusmieskollegiot täydentävät opettajien edunvalvonnan eteen tekemäämme tärkeää työtä. OAJ Uusimaan kevät jatkuu 26.-27.1. hallituksen osallistumisella Educa-messujen päätteeksi risteilylle. Risteilyn jälkeen alkaa toden teolla #koulutusratkaisee-teema, kun to 31.1. pääsemme kansanedustaja Raija Vahasalon kutsumana 50 hengen voimin tutustumaan Eduskuntatalolle. Sama teema jatkuu myöhemmin kevättalvella 21.3.  OAJ Uusimaan kevätkokouksen yhteydessä Hyvinkäällä, josta tulee kevään tärkein edunvalvontatapahtumamme. Tarkoituksemme on kutsua tuolloin kasvatuksesta ja opetuksesta kiinnostuneita kansanedustajaehdokkaita vaalipaneeliin keskustelemaan meillekin tärkeistä teemoista. Yritämme saada OAJ pääkaupunkiseudun mukaan tuohon tapahtumaan ja olemme valmiit itsekin olemaan vastavuoroisesti heidän järjestämässään tilaisuudessa mukana. Ennen eduskuntavaaleja opetustaustaisille ehdokkaille on annettu mahdollisuus kirjoittaa kotisivuillamme olevalle Ehdokasvieraskynä-palstallemme kirjoituksia. Pidetään yhdessä #koulutusratkaisee-teemaa esillä keskusteluissamme, kannanotoissamme ja tapaamisissamme niin, että ympärillämme olevat verkostotkin innostuisivat asiastamme ja saisimme yhdessä hyvillä mielin olla mukana välittämässä kasvatuksen, opetuksen, tieteen ja taiteenkin ilosanomaa yhteiskunnassamme. Eduskuntavaaleissa on kyse vaikuttamisesta. Nyt on korkea aika vaikuttaa ja nostaa ylös teemojamme yleissivistyksen ja opettajuuden arvostuksen ylläpitämiseksi ja nostamiseksi sekä  nuorisomme syrjäytymisen ehkäisemiseksi Suomessa kasvatuksen ja koulutuksen keinoin.

 

OAJ Uusimaa on tehnyt hallituksen, alueasiamies Jari Salmisen, työryhmiensä ja OAJ Uusimaan valtuutettujen kanssa hyvää yhteistyötä yhteisen opettajuuden ja ammattimme edunvalvonnan eteen. Joukossamme on nytkin kokeneita, jo vuosikymmenen tai toisenkin OAJ:ssa toimineita vaikuttajia, joiden kokemuksen ääntä meidän on hyvä kuulla ja kuunnella jatkossakin. Sen lisäksi on uusiakin toimijoita, joilla saattaa olla uudistusmielisiäkin ajatuksia, joita on myös syytä ottaa huomioon, kun pyrimme vaikuttamaan ja kehittämään edunvalvontaamme hyvään ja positiiviseen suuntaan. Erityisesti viestintään meidän tulee panostaa monipuolisesti ja käyttää kaikki osaamisemme siinä hyväksi.

 

Toivotan teidät kaikki uudetkin toimijat innolla mukaan toimintaamme. Uusien toimijoiden koulutus pidetään 8.-9.2. Järvenpään Scandicissa. Se on loistava paikka kouluttautua ja tavata samalla muitakin samassa tilanteessa olevia ammatillisesti aktiivisia ja edunvalvonnasta kiinnostuneita opettajia. Yhteysopettajakoulutus huhtikuun 5.-6.4. kokoaa yhteen OAJ Uusimaan kannalta tärkeän joukon alueellamme toimivia arkipäivän vaikuttajia. Toivotan Teidät kaikki sankoin joukoin mukaan kouluttautumaan ja verkostoitumaan tuolloin Hyvinkäälle Sveitsin uudistettuihin tiloihin. Yhteiset tapaamiset ja keskustelut kollegojen kanssa eri tilaisuuksissa ovat mielestäni parasta vertaisryhmämentorointia ja samalla saa eväitä työssä jaksamiseen ja tärkeää tietoakin omaan ammattiinsa liittyvistä edunvalvonnallisistakin asioista. Kannattaa katsoa toimintakalenteristamme muitakin tärkeitä päivämääriä esim. Varhaiskasvatusillasta, joka pidetään tammikuun 29. päivänä Vantaan Talkootiellä. Tulemme kokoamaan väkeä alueellisille työsuojelun yhteistoimintapäiville 29.3. ja pyrimme olemaan näkyvillä myös OAJ:n alueellisilla sekä valtakunnallisilla luottamusmiespäivillä ja OAJ:n kevätvaltuustossa toukokuussa alueemme valtuutettujen voimin sekä pienellä porukalla Suomi Areenalla Porissa heinäkuussa. Vaikuttaminen on tärkeää ja edunvalvonta saa olla myös kivaa!

 

OAJ on merkittävä vaikuttaja ja alueyhdistys OAJ Uusimaa pyrkii jatkossakin tekemään työtä OAJ:n arvojen mukaan yhdistäen kasvattajia ja opettajia isoksi merkittäväksi joukoksi vaikuttamaan ammatillisina osaajina ammatillisen edunvalvontamme parantamiseksi ja kehittämiseksi alueellamme. Työtä on paljon, mutta nyt kääritään hihat ja aletaan yhdessä tehdä työtä opettajuuden ja yleissivistyksen arvostuksen  ylläpitämiseksi ja kasvattamiseksi sekä opettajien työhyvinvoinnin parantamiseksi kaikilla osaamisemme kentillä varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.

 

Vuosi 2019 on edessämme ja moni meistä on tehnyt uudenvuodenvaloja ja ehkä tulevaisuuden lupauksiakin tälle vuodelle. Opettajien työhyvinvointi on noussut OAJ:n työelämäbarometrissä ja monissa kannanotoissa sekä OAJ:n valtuustossakin esille ja uskon, että sen eteen meidän todellakin kannattaa yhdessä tehdä työtä. Oppilaidenkin hyvinvointi on paljolti kiinni paitsi perheiden hyvinvoinnista myös opettajien jaksamisesta ja työhyvinvoinnista. Siksi kehotankin kaikkia mukaan talkoisiin puhumaan ja vaatimaankin työpaikoillamme yhteistoimintalain mukaan toimimista. Yhteistoiminta on parhaimmillaan molempia sekä työnantajaa että työntekijää tukevaa toimintaa yhteisten pelisääntöjen mukaan. Edunvalvonta on yhteistyötä ja paras ope on hyvinvoiva ope!

 

Voimia ja jaksamista sekä ilon ja onnenkin tunteita tulevaan vuodelle 2019!

 

Tuomo Suihkonen, OAJ Uusimaan alueyhdistyksen puheenjohtaja

tuomo1.jpg

1 kommentti .

Ehdokasvieraskynä Raija Vahasalo: Ole armollinen - etenkin itsellesi!

Sunnuntai 6.1.2019 klo 19:58 - Raija Vahasalo

Perusopetuksen uudet opsit on otettu porrastetusti käyttöön vuodesta 2016 alkaen. Lukiossa ollaan parhaillaan laatimassa uusia opetussuunnitelman perusteita, jonka jälkeen koulutuksen järjestäjät laativat omat paikalliset opsinsa. Ammatillisen koulutuksen perustutkintojen perusteet tulivat voimaan 1.8.2018. Uudet varhaiskasvatuksen perusteet tulivat voimaan 1.1.2019 alkaen. Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat päivitetään kansallisten perusteiden mukaisesti ja otetaan käyttöön elokuussa 2019. 

Koulutus on uudistunut sisällöllisesti kokonaan. Uskomme, että olemme menossa hyvään suuntaan ja uudet puitteet antavat lapsille ja nuorille parhaat edellytykset menestyä myös tuntemattomassa tulevaisuudessa.

Tämä valtava muutos myös ahdistaa meitä opettajia. Tunnemme, miten meille on kevein kirjaimin annettu valtava vastuu.  Tunnemme ainaista riittämättömyyttä ja pelkäämme virheitä.  Teemme työmme niin tunnollisesti kuin ikinä on mahdollista, mutta siitä huolimatta tuntuu, ettei mikään riitä.  Millimetrin muutos totuttuun tuntuu katkaisevan kamelin selän ja pinnamme on kireällä kuin viulun kieli.

Haluan kuitenkin kertoa armahduksen ilosanoman kaikille opettajille. Uudet opetussuunnitelmat eivät tarkoita sitä, että kaikki vanhasta pitää luopua. Päinvastoin. Nyt on aika käydä sekä paikallisesti että valtakunnallisesti keskustelua siitä, mitä hyvää ja arvokasta vanhasta opsista säilytetään ja mitä jätetään kylmästi pois.  Oppituntimäärät ja resurssit ovat edelleen samat ja vuorokaudessakin on edelleen vain 24 tuntia aikaa. Välillä meidän kaikkien pitää ehtiä levätäkin.

Voimme miettiä jokaisena kouluaamuna, mikä tänään on arvokasta välittää oppilaille ja opiskelijoille ja mikä on turhaa. Mistä oppilaat hyötyvät myöhemmin elämässään ja mikä loppupelissä on vain niuhotusta?

Vanhan poisjättäminen on äärettömän vaikeaa. Ollessani nuori opettaja tuli väljennys, ettei päiväkirjaan tarvitse enää kirjoittaa jokaisen tunnin kohdalle, mitä on tehnyt. Aivan käsittämätöntä! Mitä silloin tein?  Tietenkin jatkoin tuntikohtaisten merkintöjen kirjoittamista, vaikka niitä ei kukaan katsonutkaan. Kesti kauan, ennen kuin uskalsin tehdä muutoksen. 

Nyt toivon sinun olevan opettajana rohkeampi kuin minä nuorena.  Jätä osa vanhasta pois, vaikka kuinka kirpaisisi. Voin vakuuttaa, että se tuo uutta vapauden tunnetta. Olet arvokas ja taitava opettaja. Tiedät hyvin, mikä on tärkeää ja mikä ei.

Hyvää alkanutta lukukautta ja jaksamista työllesi!

Vahasalo_Raija.jpg

Raija Vahasalo

KM, opettaja, rehtori

kansanedustaja

eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen (kok)

Eduskuntavaaliehdokas Uudellamaalla

 

gsm 050 5113090

raija.vahasalo@eduskunta.fi

www.vahasalo.fi

www.facebook.com/vahasalo

www.facebook.com/VahasaloRaija

www.twitter.com/vahasalo

www.instagram.com/raijavahasalo

Kommentoi kirjoitusta.

Ehdokasvieraskynä: Ulla Kaukola

Maanantai 31.12.2018 klo 13:19 - Ulla Kaukola

Tikittävä aikapommi – perusasteen varassa olevat nuoret

Suomessa on iloittu työllisyysasteen noususta. Ilon määrää vähentää se, että nyt noususuhdanteen aikana parhaassa työiässä olevien 25-39 -vuotiaiden työllisyysaste on 10 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin ennen 1990-luvun lamaa. Suomessa on yhä 100 000 alle 30-vuotiasta nuorta, joilla ei ole II-asteen koulutusta. 40 % heistä ei ole työssä eikä opiskele. Joka vuosi noin 10 000 nuorta jää peruskoulun varaan – viidennes ikäluokasta. On vaarana, että he syrjäytyvät yhteiskunnasta kokonaan. Mitä matalampi koulutus nuorella on, niin sitä vaikeampaa hänen on löytää töitä.
Toisen asteen tutkinnon suorittaneella miehellä on kuusi vuotta pidempi työura kuin pelkän peruskoulun suorittaneella, naisilla ero on 10 vuotta. Pelkän perusasteen suorittaneiden mahdollisuudet saada työtä heikkenevät jatkuvasti, sillä kolmessakymmenessä vuodessa Suomesta on hävinnyt noin puoli miljoonaa työpaikkaa, joissa ei vaadita tutkintoa. Koulutus lyhentää työttömyysjaksoja ja mahdollistaa siirtymisen työstä ja ammatista toiseen.
On tullut aika tehdä peruskoulu-uudistusta vastaava koulu-uudistus ja pidentää oppivelvollisuutta kattamaan myös II-asteen opinnot. Kyse on investoinnista, joka maksaa itsensä takaisin korkeampana työllisyysasteena ja onnellisempina nuorina. Pelkällä peruskoululla ei yhteiskunnassa enää pärjää.
Ulla Kaukola

Kirjoittaja on Laurea-ammattikorkeakoulun lehtori, OAJ:n valtuutettu, luottamusmies, Vantaan kaupunginvaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas Uudellamaalla (sdp)

Linkki kotisivulle: http://www.ullakaukola.fi/
 

Kommentoi kirjoitusta.

Reformi on sinänsä hyvä, mutta...

Torstai 20.12.2018 klo 14:51 - Mona Savinainen

OAJ Uudenmaan toteuttamassa reformikyselyssä saatiin lähes 300 vastausta siitä, kuinka reformi on vaikuttanut oppilaitoksissamme. Todella monessa vastauksessa todettiin, että reformi on sinänsä hyvä, mutta…  

Tämä kertoo sen, että henkilöstö kestää kyllä muutokset - kyse on siitä, miten ne tehdään.

Johtamisessa muutoksen suuruus ja nopeus näkyvät esimiesten heikkona tukena opettajille. Esimiehet eivät ole saaneet tai ehtineet perehtyä muutoksien vaatimuksiin ja niiden johtamiseen riittävästi.Tämä kuluttaa henkilöstöä sekä esimiesten että opettajien päästä. Reformissa on yritetty tehdä liian monta muutosta kerralla, ja uudistuksessa on vaikea tai mahdoton pysyä mukana, koska annettu ohjeistus on sirpaleista, ristiriitaista tai vääräaikaista. Lisäksi kaikki muu toiminta, kuten henkilöstökoulutukset, lyhytkoulutukset ja markkinointi on jäänyt reformin jalkoihin.

Teoria on sitä, että kaikki tiedetään, mutta mikään ei toimi. Käytäntö on sitä, että kaikki toimii, mutta kukaan ei tiedä miksi. Tällä hetkellä reformissa teoria ja käytäntö ovat sekoittuneet, joten mikään ei toimi eikä kukaan tiedä, miksi.

Haluamme painottaa sitä, että nyt viimeistään on saatava teoria toimimaan myös käytännössä, jotta lopputuloksena on hyvä reformi.

OAJ Uudenmaan puheenvuoro 12.12.2018 pidetyssä reformin toimeenpanoa koskevassa keskustelutilaisuudessa.

 

Mona Savinainen


Kirjoittaja on OAJ Uudenmaan toimija ja äidinkielen opettaja, joka käyttää kohtuuttomasti sanoja toisaalta ja ihana  

Monsteriphoto.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ammatillinen reformi

Hyvää joulua

Tiistai 18.12.2018 klo 14:10

OAJ_Uusimaa2.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Syyskokouksen CV

Perjantai 30.11.2018 klo 10:20 - Jari Salminen


Oaj UUsimaan alueyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidettiin eilen 29.11. Keravalla. Etukäteen tiedettiin jo, että edessä on puheenjohtajavaali. Markku Tikkanen ei enää asettunut ehdolle oltuaan puheenjohtajana kahdeksan vuotta aina alueyhdistyksen perustamisesta 2011 saakka.


Tunteet olivat mukana sekä väistyvällä puheenjohtajalla että yleisöllä ja kyllä siinä edunvalvonnan elämäntyöoscaria jaettiin isosti ja sydämellä, kuten Antti Honkanen asian Tuusulasta ilmaisi. Ja sydämenpalolla Markku kertoi yhdistystä johtaneensa, kun on pyrkinyt yhdistämään porukkaa eri opettajaryhmistä yhteisen opettajuuden alle. Kestävän johtajuuden mukaisesti hän lupasi myös perehdyttää seuraavan puheenjohtajan tehtäviinsä.

syyskokousM.jpg

Ukulissut ( https://www.facebook.com/ukulissut/ ) viihdyttivät noin 70 paikalle saapunutta ja ajankohtaiset alueyhdisytyksen kyselyt ja niiden tulokset esiteltiin pikavauhtia kokousväelle. Ennen sääntömääräisen kokouksen alkamista, Markku ja alueasiamies kutsuivat puheenjohtajaehdokkaat lavalle esittäytymään ja yleisön tentattavaksi. Jännitys kasvoi mutta jo esittelypuheenvuoroissa kävi esille, että alueyhdistys tulee saamaan hyvän puheenjohtajan. Yleisön kysymyksistä jäikin mieleen se, jossa ehdokkaita pyydettiin nostamaan esille toistensa vahvuuksia - eikö tämä ole yksi puheenjohtajan taidoista.


Alueasiamiehenä ja puheenjohtajan työparina olen oppinut Markulta paljon. Puheenjohtajuus on taitolaji, jossa näkyvä työ on yllättävän pieni osa kokonaisuutta. Sen sijaan toisten vahvuuksien löytäminen ja kannustaminen luovat yhteisöllisyyttä, joka kantaa. Se on osa sitä näkymätöntä taustatyötä, jota puheenjohtajan täytyy osata. Osaaminen puheenjohtajuudessa taas luo turvallisuutta yhteisöön vahvistaen sitä sisältä.


Oaj Uusimaa tuntui eilen vahvalle yhteisölle, jossa käytiin hieno puheenjohtajakisa. Uusi puheenjohtajamme Tuomo Suihkonen pääsi heti perehtymään luvatun mukaan ja onnitteli ruusuin uutta hallitusta kaudelle 2019-2020. Kun häntä pyydettiin ytimekkäästi kuvaamaan omia vahvuuksiaan, Tuomo vastasi olevansa kuuntelija.

Onnea Tuomo ja olkaa yhteyksissä.

syyskokousT.jpg


Onnea myös OAJ Uusimaan hallitus 2019-2020



Varhaiskasvatus (LTOL)

Riitta-Kaisa Kosonen, Sipoon py Varajäsen: Päivi Koistinen-Karppinen, Porvoon py

Leena Roos, Tuusopy, Varajäsen: Kati Sadinmäki, OAJ Hyvinkää

Virve Virta, Lohjan py, Varajäsen: Hanna Viitaniemi-Levola, Lohjan py

OAO

Tuire Arpalahti, SMOL, Varajäsen: Mona Savinainen, Porvoo

Kari Hämäläinen, Hyria Varajäsen: Lilja Holster, Hyria

Tellervo Hiirikoski, Luksia Varajäsen: Ville Pesonen, Pohjois-Uudenmaan Aikuisopettajat ry.

Jari Hourula, Keuda Varajäsen: Vappu Heikkinen, Axxell


YSI

Kirsi Contursi OAJ Hyvinkää Varajäsen: Kalle Häkkänen, OAJ Hyvinkää

Lea Hirvasniemi-Haverinen, Nurmijärven py Varajäsen: Mikko Niiniluoto, Nurmijärven py

Antti Honkanen, TuusOPY, Varajäsen: Katja Mäkinen, TuusOPY

Yrjö Kangas, Vihdin opettajat, Varajäsen: Pirjo Leväniemi, Vihdin opettajat

Leena Lehtimäki , Keravan opetusalan py, Varajäsen: Ilkka Miettinen, Keravan opetusalan py

Sebastian Lindqvist, FSL, Varajäsen: Alexander Smeds, FSL

Janne Louhi, Lohjan py, Varajäsen: Ulla Hyttinen, Lohjan py

Minna Mouhu, Sipoon py, Varajäsen: Ilkka Sahlberg, Kirkkonummen py 

Paula Pulkkinen, Porvoon py, Varajäsen: Leena Aaltonen, Porvoon py

Sirpa Tikkanen, Askolan-Pukkilan py, Varajäsen: Voitto Jäppinen, VIhdin opettajat

Eva-Stina Törnroos, Sipoon py, Varajäsen: Maisa Niemiaho, Sipoon py



syyskokousH.png

Jari Salminen

OAJ Uusimaan alueasiamies

@JariSalminen1

1 kommentti .

Tosielämän opettajuus

Maanantai 26.11.2018 klo 20:29 - Eva-Stina Törnroos

Traditioksi on jo muodostunut, että Helsingin yliopiston luokanopettajaopiskelijat kutsuvat meitä työelämässä olevia luokanopettajia Tosielämän opettajuus-nimiseen opiskelijailtaan. Ja todellakin, kyllähän tämä opettajan työ varsinaista tositv:tä on.

Digitaalisuus koulussa, lastensuojelu ja kiusaaminen olivat illan kolme teemaa. Kaikki isoja, kokonaisten seminaaripäivien aiheita. Opiskelijat olivat kirjoittaneet aiheisiin liittyviä kysymyksiä lapuille ja neljä tosielämän opettajaa vastaili ja keskusteli kysymysten pohjalta, omiin kokemuksiinsa nojaten.

Kysymykset olivat käytännönläheisiä ja tietyssä hellyttävyydessäänkin ne kertoivat asioista, joihin opettajankoulutus ei nykyisellään pysty vastaamaan. Asioista, joihin nuori opettaja voi törmätä ensimmäisenä sijaisuuspäivänään tai uupua ensimmäisinä virkavuosinaan.

Olen joskus leikitellyt ajatuksella, että jokin tv-kanava tuottaisi sarjan ”Opettajat”, samaan tapaan kuin suositut ”Poliisit” tai ”Kandit”. Kuvausryhmä seuraa aamulla koulun ovella, kun viimeiset opettajat kiiruhtavat juosten kellon jo soidessa. Tunnit alkavat, poissaolot ja myöhästyneet kirjataan Wilmaan, opetus alkaa talon eri puolilla eri tavoin, työ keskeytyy kymmenistä eri syistä. Välitunnit ja ruokailu rytmittävät päivää. Paljon on kuitenkin sellaista, mitä ei voisi näyttää: riidat, tappelut, kinat, kiusaaminen ja niiden selvittely. Lasten pahoinvointi, oppilashuolto, yhteydet sosiaalitoimeen ja poliisiin, ovat kaikki salassa pidettävää. Opettajien uupuminen, toimimattomat työyhteisöt, puutteellinen esimiestyö, kurjat tilat, huolen ja avuttomuuden tunne lasten psyykkisen pahoinvoinnin äärellä. Ei varmaan voisi tv:ssä sitäkään kertoa, että koulujen digitaalisissa välineissä ja käytettävissä olevissa materiaaleissa on valtavasti eroja, samoin koulutuksessa ja osaamisessa.

Opiskelijoiden tekemät kysymykset, voiko lastensuojeluilmoituksen tekemisestä koitua haittaa opettajalle, millaisia digitaaliset oppimateriaalit ovat tai kiusaavatko opettajat toisiaan, olivat  hyviä ja oikeutettuja. Samalla ne kertoivat teemoista, joita todellakin olisi syytä käsitellä opinnoissa ja ennen muuta perehdytyksessä, kun sijainen tai uusi viranhaltija tulee kouluun. Moneen asiaan löytyy ohje tai suunnitelma, nämä paperit pitää saada elämään.


Eva-Stina Törnroos

varapuheenjohtaja OAJ Uusimaa ja Suomen luokanopettajat ry

#opettajankoulutus #digitaalisuus #nuoriopettaja #työhyvinvointi #kiusaaminen

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: opettajankoulutus, työhyvinvointi

Mikä on kouluruokailun tulevaisuus?

Perjantai 5.10.2018 klo 8:40 - Jari Salminen

Yle svenska julkaisi aika tylyn tilaston kouluruokailusta 28.9. https://bit.ly/2N9Y709 Sen mukaan kaksikielisissä kunnissa iso osa oppilaista jättää ainakin kerran viikossa ilmaisen kouluruokailun väliin. Pahimmat kunnat ylsivät yli 40% Lähteenä oli THL:n  70000 lapselle teettämä kouluterveyskysely. Suomenkielinen yle.fi pisti vielä pahemmaksi koko Suomen tilastoilla 4.10. https://bit.ly/2OBBgiT  Jossain pitäisi hälytyskellojen soida, sillä ruokailulla on yhteys oppimistuloksiin. Kouluruoka on myös terveellistä ja saattaa olla joillekin päivän ainut terveellinen lämmin ateria.


Mistä tämä ilmiö johtuu?


Varsinkin suuremmilla paikkakunnilla kilpailevaa tarjontaa on paljon. Kun itse olin yläasteella Oulussa, niin kävimme jälki-istunnon uhallakin hakemassa herkkumunkkeja läheisestä leipomosta. Tänään keskustan koulujen läheltä löytyvät hampurilaisketjut, kebabbilat, pizzeriat ja lounasruokalat ja näiden lisäksi ruokakaupat, kioskit ja ehkä vielä se leipomo…


Tämän päivän nuorilla on enemmän rahaa käytettävissä kuin ennen, jolloin lounaasta voidaan maksaa. Vanhemmilla ei taas välttämättä ole tietoa, että ilmaisen kouluruokailun sijaan energiaa on haettu hyppytunnilla kokiksesta ja karkkipussista.


Kolmas syy on epävarma. Talouden tehostamisessa myös kouluruoka on joutunut syyniin. Näissä monitoimileikkureissa on voinut annoshinnan lisäksi myös laatu laskea? Tämä taas heijastuisi helposti kahden ensimmäisen kohdan kasvuna? Mene ja tiedä, ovathan kouluruokalat kokeneet samaan aikaan positiivisen muutoksen oppilasravintoloiksi. Mutta ei se auta, jos ruoka ei ole hyvää, kilpailijana on monikansallinen brändituote ja lisäksi lapsella on aika ja mahdollisuus.


Miten sinä olisit valinnut lapsena?


Neljäs huolestuttava seikka tuli esiin keskustellessani aiheesta opettajien kanssa. Myös osa opettajista on hylkäämässä kouluruokailun. Tällä jos jollakin on vaikutusta lapsiin ja heidän mielikuviin kouluruokailusta. Työnantaja ei sinänsä voi pakottaa opettajia ruokailemaan koulussa, mutta omilla toimillaan se voi kyllä myötävaikuttaa asiaan molempiin suuntiin. Eikä se silti auta, jos ruoka ei ole hyvää.


Jari Salminen

@JariSalminen1

Oaj Uudenmaan alueasiamies


jarisagrapieni80.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kouluruoka

Aikuiskoulutus on pelastettava

Keskiviikko 3.10.2018 klo 11:55 - Maarit Rahkola

”Aikuisopiskelussa sanoista tekoihin” otsikoi Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan 31.7.2018.

Koulutus pelastaa, kun yritetään vähentää työttömyyttä, estetään syrjäytymistä ja tuotetaan osaavaa työvoimaa. Mutta kuka pelastaa aikuiskoulutuksen?

 

Tämän vuoden alusta poistui laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta.  Aikuiskoulutuksen alasajo on ollut pitkäjänteistä: rahoitusleikkaukset ovat jatkuneet vuosia ja ammatillisen koulutuksen reformi on ajanut koulutuksen järjestäjät ahtaalle.

 

Uusi rahoitusjärjestelmä suosii ammatillisia perustutkintoja, jotka on tarkoitettu työelämään tuleville nuorille. Aikuisille suunnatut, nopeammin työelämään valmistavat ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat koulutuksen järjestäjille taloudellisesti kannattamattomia ja siksi niiden tarjontaa on supistettu.

 

Osaavasta työvoimasta on monilla aloilla kova pula. Koulutuksen kautta ei työntekijöitä saada, sillä perustutkinnot eivät aikuisia houkuttele, eikä työssä olevan väestön kouluttamiseen ole riittäviä kannusteita.  Maahanmuuttajilla puutteellinen kielitaito on usein este tutkinnon suorittamiselle.

 

Yleissivistyksen sekä ymmärtävän luku- ja kirjoitustaidon puute alkaa näkyä jo työelämässä - hymiöt eivät riitä työelämäviestintään. Aikuisten perustaitoja voidaan vahvistaa kansan- ja kansalaisopistoissa, jotka kehittävät sekä työttömien että työssä käyvän väestön osaamista ja hyvinvointia. Opistojen rahoituksen vähentäminen on kuitenkin vaarantanut arvostetun omaehtoisen koulutuksen järjestelmän.

 

Vaikka ammatillinen aikuiskoulutus poistui laista, aikuisopiskelijat eivät ole kadonneet: ammatinvaihtajat, täydennyskoulutusta hakevat, maahanmuuttajat, harrastajat – kaikki tarvitsevat aikuispedagogiikkaa ja mahdollisuuden opiskella muiden aikuisten kanssa.  

Poliitikkojen ja vaikuttajien puheissa on jo väläytelty erilaisia aikuiskoulutuksen kannustimia. Tällä kertaa lupausten on pidettävä ja ainutlaatuinen aikuiskoulutusjärjestelmä pelastettava.

 

Maarit Rahkola

Aikuisopettajien liiton AKOL ry:n puheenjohtaja

 maarit1pieni.jpg

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: aikuiskoulutus, ammatillinen koulutus

Oaj Uusimaan pikakyselyn tulokset ys-ajan suunnittelusta

Keskiviikko 19.9.2018 - Jari Salminen

Oaj Uusimaan pikakysely:

Onko ys-aika suunniteltu vuotuisena koulussanne?

Ajankohta 17.8.-14.9.2018

N = 41

Vastausvaihtoehdot

Vastauksia

Vastauksia yhteensä

kpl

Kyllä yhdessä henkilöstön kanssa

(7.3%)

Kyllä rehtorin toimesta

(70.7%)

Ei

(19.5%)

En ymmärrä kysymystä

(2.4%)


Oaj Uusimaan pikakyselyssä kysyttiin ajankohtaista asiaa opettajien ys-ajan suunnittelusta kouluissa. Vastauksien mukaan alle 10% on suunnitellut ys-ajan yhdessä henkilöstön kanssa.


Jos minä olisi suunnittelemassa kouluni ys-ajan resurssin käyttöä ja vastuussa siitä, en missään tilanteessa uskaltaisi ohittaa henkilöstöä. Kyseessä on resurssi ja sen järkevä hyödyntäminen. Opettajakunnassa on aina osaamista ja näkökulmia enemmän kuin yksittäisellä asiantuntijalla - olipa kyse kuinka hyvästä esimiehestä hyvänsä. Jos yksittäinen rehtori ajattelee muistavansa kaiken koulun toiminnasta, kuulostaa se minusta samalle kuin opettaja, joka väittää tietävänsä kaiken.


Toiminnan kannalta olisi järkevämpää suunnitella resurssin käyttöä yhdessä, jolloin se myös sitouttaa henkilöstöä paremmin ja herättää luottamusta palkkausjärjestelmään, kun tietää mistä palkkaa maksetaan. Hyvällä työaikajohtamisella on aina vaikutusta henkilöstön työhyvinvointiin. Muut suunnitteluvaihtoehdot sen sijaan herättävät helposti närää lukuvuoden aikana tavalla tai toisella. Tämä närä on aina pois työn tuloksellisuudesta, joka on asiantuntijatyön paras mittari. 

 



OVTES-sopimuksessa ys-aika vuotuisesti suunniteltuna on korkeintaan:


peruskoulussa 126 tuntia lukuvuodessa (OVTES, Osio B, Liite 1, 6a §)

lukiossa 50-107 tuntia lukuvuodessa (OVTES, Osio B, Liite 2, 2a §)

aikuislukiossa 45-94 tuntia lukuvuodessa (OVTES, Osio B, Liite 3, 3a §)


Voit seurata oman ys-aikasi kertymistä helposti www.oaj.fi jäsensivuilta löytyvällä VIPU-sovelluksella! Edellyttää kirjautumisen jäsensivuille.


Jari Salminen

Oaj Uusimaan alueasiamies

@Jarisalminen1

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ys-aika, OVTES, työaika

Farmarimersu vai marsufarmari?

Perjantai 14.9.2018 - Jari Salminen

“Opettajana osallistun uuden sukupolven kasvattamiseen, joka on inhimillisistä tehtävistä merkittävimpiä. Päämääräni on uudistaa ja välittää ihmiskunnan yhteistä tieto-, kulttuuri- ja osaamisvarantoa.”

Näin alkaa OAJ:n eettisen toimikunnan laatima opettajan vala. Sanat valavat uskoa opettajan roolin yksilöä laajempiin merkityksiin yhteiskunnissa. Mielestäni valan sisällöt ovat myös velvoittavia, jos haluaa tulla hyväksi opettajaksi.


Kuinka ison vastuun maailman tulevaisuudesta voi opettajien harteille asettaa? Hyvä opettaja ei välttämättä paranna yksin maailmaa, mutta hän ymmärtää esimerkkinä olemisen merkityksen ja opettajan roolimallin kyvyn moninkertaistaa vaikutukset tulevaan sukupolveen. Hyvä opettaja tiedostaa roolinsa välilliset vaikutukset ja kantaa sitä vastuullisesti.  Oppilaille, opiskelijoille ja työyhteisölleen opettaja on aina myös kasvattaja.


Henkilökohtaisien ratkaisujen ei välttämättä tarvitse olla mullistavia. Tekojen kokoa tärkeämpää on osallistua ja olla aktiivinen. Siten osallistaa myös lähimmäisiään ja samalla taistelee infotulvan tuomaa maailmantuskaan turtumusta vastaan. Kun eräs rehtori täytti aikanaan 50 vuotta, hän pyysi etteivät opettajat ostaisi hänelle Aalto-maljakkoja, kukkia, kävelykeppejä soittokellolla tai mitään muutakaan, mitä näihin perinteisiin siinä ajassa kuului. Hänellä oli jo kaikki mistä Leevi&Leevings lauloi Onnelliset-laulussaan ja sen sijaan hän toivoikin opettajien lahjoittavan köyhille marsuja. Tämä on yksi elinkeino köyhimpien keskuudessa Perussa.


En tiedä paraniko Perun köyhyys tämän koulun henkilökunnan lahjoittamin varoin? Mutta minun mieleni ainakin ilahtui kuullessani tarinan. Rehtori on mielestäni sisäistänyt opettajan mallin jo paljon ennen kuin se oli valaan kirjoitettu. Jos lasketaan yhteen kaikki ne tarinat, joissa opettaja on pelastanut yhden nuoren elämän, antanut toiselle oikean suunnan, lohduttanut kolmatta ja ollut työyhteisölleen aktiivinen osa, saa vastaavaa siirtovaikutusvoimaa etsiä. Ja päinvastoin. Marsufarmareiden ystävä olisi voinut yhtä hyvin pyytää rahaa auton hankintatililleen.


Jari Salminen

@JariSalminen1

salmisena_mini.png

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: opettajan vala, opettaja

Hyvän esimiehen ominaisuuksia

Keskiviikko 5.9.2018 klo 11:14 - Markku Tikkanen ja Jari Salminen

Olisiko sinussa ainesta esimieheksi? Jos löydät luonteestasi ainakin asiasanat #oikeudenmukaisuus, #tasapuolisuus, #luotettavuus, #sparraava, #kuuntelu, #mahdollistaa vaikuttamisen, #ystävällinen, #rauhallinen, #osaava, #suoraselkäisyys, #aitous, #rehellisyys, #osallistava, #palveleva, #pitää puolia, #delegoi, #vastuunkantaja, #avoimuus, #hallitsee sopimukset, #läsnäoleva, #kohtelee alaisia yksilöinä, #vie asiat eteenpäin, #kärsivällinen, #osaa palautteen antamisen ja ottamisen, #motivoiva, #välittävä, #innostava, #rohkea, #määrätietoinen, #aktiivinen, #organisointikykyinen, #tiedottava  ja olet terveellä itsetunnolla varustettu, niin sinulla on hyvät mahdollisuudet menestyä esimiestehtävissä.

Asiasanat on kasattu Oaj Uusimaan hallituksen jäseniltä. He ovat kaikki työoloihin orientoituneita ja varmasti arjessa tarkasti seuranneet esimiestyöskentelyä paikallisesti.

Vastauksissa toistuivat varovasti oikeudenmukaisuus, kuuntelutaidot ja osaaminen. Mutta enemmän huomiota herätti odotuksien suuri kirjo. Hallitus työskenteli pienissä ryhmissä, joten hypoteesi yhtenevistä vastauksista oli olemassa.

 Kaikki vastauksissa esitetyt odotukset ovat hyviä ja perusteltuja esimiestyössä menestymiselle, mutta niiden määrä ja kirjo yllätti näinkin pienellä otoksella. Onko tämän listan valossa esimiehen tehtävä houkutteleva vai pelottava? Voiko tavallinen ihminen enää selvitä siitä hyvin? Pienestä otoksesta huolimatta voidaan arvata, että johtamistyöltä ollaan tänään vaatimassa enemmän yksilöllisyyttä ja myös palveluhalua kuin aikaisemmin. Kekkosen aika on ohi.

 

Markku Tikkanen, Oaj Uusimaan puheenjohtaja

Jari Salminen, Oaj Uusimaan alueasiamies

1 kommentti . Avainsanat: johtaminen, esimies, työssä jaksaminen

Keski-Uusimaa -lehden juttu opettajien palkoista

Tiistai 4.9.2018 klo 11:08 - Meri Koskinen

Toimittaja Meri Koskisen juttu on julkaistu 12.8. Keski-Uusimaa -lehdessä:

Palkkaerot melko pieniä – kunnat rikastavat opettajan työtä muilla keinoilla

Kunnissa on erilaisia vetovoimatekijöitä, jotka kiinnostavat opettajia. Opettajille on tarjolla erilaisia lisätehtäviä ja vastuualueita, jotka lisäävät työn mielekkyyttä ja monipuolisuutta sekä nostavat palkkaa.

koskinen1.jpg

Työnantajan kannattaa ottaa huomioon myös fyysiset tilat ja työolot. Esimerkiksi opettajanhuoneen viihtyisyys on tärkeä osa työhyvinvointia.

Keski-Uusimaa | Kouluvuosi on taas aluillaan. Koulujen arki käynnistyi torstaina Keravalla ja Tuusulassa, Järvenpäässä koulu alkaa puolestaan huomenna maanantaina. Oppilaiden lisäksi koulun arki käynnistyy myös opettajilla.

Keravan, Järvenpään ja Tuusulan alueella on yhteensä yli 40 perusopetusta tarjoavaa oppilaitosta, joten opettajia alueelle tarvitaan paljon. Minkälaiset tekijät saavat opettajat hakeutumaan Keski-Uudenmaan kuntiin?

Opettajien ammattijärjestö OAJ:n Uudenmaan alueyhdistyksen alueasiamiehen Jari Salmisen mukaan opettajien palkkojen vaihtelu kunnittain on melko pientä.

– Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksessa on nimetty kaksi kalleusluokkaa eri kunnille, mutta näidenkin välinen ero on melko pieni, Salminen toteaa.

Tuusula kuuluu työehtosopimuksen mukaan toiseen kalleusluokkaan, mutta kunta on ottanut sen palkkauksessa huomioon.

– Kunta on panostanut opettajien palkkoihin ja meillä esimerkiksi 1–6-luokkien luokanopettajan peruspalkka on yli 74 euroa korkeampi kuin 1. kalleusluokan kuntien peruspalkka työehtosopimuksen mukaan, Tuusulan kunnan opetuspäällikkö Markus Torvinen kertoo.

Kaikissa alueen kunnissa on määritelty työn vaativuustekijöitä, jotka lisäävät palkan määrää.

– Työn vaativuustekijöiksi arvioidaan esimerkiksi suuri luokkakoko tai vaikkapa ICT-koordinaattorina toimiminen. Järvenpäässä maksetaan kuukausittain opettajille noin 33 000 euroa erilaisia työn vaativuuteen liittyviä lisiä, Järvenpään perusopetusjohtaja Arja Korhonen kertoo.

Korhosen mukaan opettajien työn vaativuustekijät arvioidaan lukuvuosittain yhdessä Julkisalojen koulutettujen neuvottelujärjestön kanssa, jotta ne vastaisivat mahdollisimman hyvin todellisuutta.

Niin ikään Keravalla 1. kalleusluokan peruspalkkaan tulee työn vaativuuslisiä.

– Suurien ja vaativien luokkien opettamisesta sekä esimerkiksi koulun kehittämiseen osallistumisesta saa työn vaativuuslisää, Keravan perusopetusjohtaja Terhi Nissinen kertoo.

Opettajan palkkaan vaikuttaa lisäksi koulutustaso, työkokemus, opetettavien tuntien määrä, henkilökohtainen lisä sekä mahdollinen työsuorituksen arvioinnista tuleva lisä.

Lopulta melko pienten palkkaerojen vuoksi OAJ:n Uudenmaan alueasiamies Jari Salminen kehottaa kuntia kiinnittämään huomiota eritoten työnantajakuvaan.

– Koulukohtaisesti kannattaa panostaa rehtoreihin, johtamisen tukemiseen, tiloihin ja työoloihin. Ne vaikuttavat paljon opettajien työnantajavalintoihin, Salminen arvioi.

Myös OAJ:n työmarkkina-asiamiehen Kari Kinnusen mukaan opettajien harkitessa tulevaa työpaikkaansa palkkauksen lisäksi on muitakin vetovoimatekijöitä.

– Työnantajan imago ja henkilöstöpolitiikka vaikuttavat paljon. Usein työnantajan maine kuuluu myös kunnan ulkopuolelle, Kinnunen toteaa.

Kinnusen mukaan mahdollisimman hyvä työhyvinvointi vaikuttaa opettajien työpaikan valintaan.

– Keskeisintä on avoin ja hyvä vuorovaikutus sekä oikeudenmukaisuuden kokemus. Tietenkin myös fyysinen hyvinvointi on esimerkiksi homekoulutapausten myötä noussut tärkeäksi, hän kertoo.

Ensivaikutelma kunnasta työnantajana syntyy jo työpaikkailmoituksesta.

– Alkaako työ lukuvuoden alusta 1.8. vai vasta ensimmäisestä koulun työpäivästä? Kertoo paljon työnantajan suhtautumisesta, onko uudella opettajalla mahdollisuus tutustua työpaikkaansa ja valmistautua kohtaamaan oppilaat ennen varsinaisen opetuksen alkamista, Kinnunen toteaa.

Jokaisessa alueen kunnassa on useita tekijöitä, jotka houkuttelevat opettajia. Arja Korhonen kehuu Järvenpään kouluja osaamisen kehittämisestä, hyvästä yhteishengestä ja yhteistyöstä kotien kanssa.

– Varsin mielekkäänä työn vaativuustekijänä kouluissa on koettu ICT-tiimit, joihin kuuluvat opettajat auttavat muita käyttämään teknologiaa pedagogisesti hyödyksi, Korhonen kertoo.

Markus Torvinen kertoo Tuusulassa tehtävän paljon yhteistyötä.

– Opettajien parityöskentelystä on saatu paljon hyviä kokemuksia. Järjestämme paljon koulutuksia, joissa opettajat kouluttavat tosiaan ja kertovat hyvistä toimintatavoistaan. Tällainen kehittämistyö lisää selvästi motivaatiota ja mielenkiintoa omaa työtä kohtaan, hän kertoo.

Myös Keravalla opettajat voivat toimia erilaisissa kehittämistehtävissä.

– Olemme luoneet asiantuntijaopettajien verkoston, jossa toimii muun muassa tutoropettajia, syväoppimisen kehittäjäopettajia ja kaupunki- ja aluetasoiseen kehittämiseen suuntautuneita digitiimin opettajia, Terhi Nissinen kertoo.

Opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus

Kunnallisessa opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksessa (OVTES) Suomen kunnat on jaettu kahteen kalleusluokkaan.

Ensimmäisen kalleusluokan kunnissa opettajille määritellyt peruspalkat ovat hieman suuremmat kuin toisen kalleusluokan.

Ensimmäisessä kalleusluokassa 1–6 vuosiluokkien luokanopettajan kelpoisuuden ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden peruspalkaksi on määritelty 2 633,80 euroa.

Toisessa kalleusluokassa vastaavan kelpoisuuden ja tutkinnon suorittaneiden peruspalkaksi on määritelty 2 608,91 euroa.

Kalleusluokkien välinen ero on alle 25 euroa.

Myös muiden peruspalkkaryhmien väliset erot ovat samaa luokkaa.

Järvenpää ja Kerava kuuluvat ensimmäiseen kalleusluokkaan, Tuusula puolestaan toiseen kalleusluokkaan.

Ylen kouluselvitys

Yle selvitti keväällä kuntakohtaisen panostuksen perusopetukseen.

Kerava panosti perusopetukseen selvästi muita kaupunkimaisia kuntia vähemmän.

Tuusula panosti perusopetukseen saman verran kuin muut kaupunkimaiset kunnat, samoin Järvenpää.

Selvityksessä tarkasteltiin mm. ryhmäkokoa, pätevien opettajien osuutta, oppimateriaalirahoja per oppilas ja opetusmenoja per oppilas.

Opetusmenoihin kuuluivat myös opettajien palkat. Kerava käytti vuonna 2016 yli 300 euroa keskiarvoa vähemmän opetusmenoihin. Tuusula ja Järvenpää käyttivät keskiarvoa enemmän opetusmenoihin.

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »